Kallis tuontienergia

Kevyen polttoöljyn hinta on noussut vuodessa neljänneksen rikkoen euron rajan liki kymmenellä sentillä. Kallis löpö on jo kiusannut viljan kuivaajia, mutta talven tullen se tulee tutuksi monelle omakotiasujallekin.

Taantuma ei ole sanottavasti vaikuttanut raakaöljyn hintaan. Ja tuskin vaikuttaakaan, sillä öljyn kulutus näyttää pysyvän maailmalla vähintään ennallaan (MT 28.9.).

Toinen huono uutinen on kesän turvetuotannon jääminen huomattavasti alle tavoitteen. Se tarkoittaa, että tulevana talvena monessa voimalassa poltetaan turpeen sijasta kivihiiltä.

Öljy ja kivihiili ovat tuontitavaraa. Niiden lisäksi tarvitaan tuontiydinsähköä Venäjältä. Suomen energiatase ei ole kehuttava.

Fossiilista tuontienergiaa pitäisi pystyä korvaamaan uusiutuvalla kotimaisella. Tämä olisi taantumaan painuvalle kansantaloudelle suuri helpotus – se toisi töitä ja pitäisi rahat kotimaassa.

Energiapuu seisoo metsässä odottamassa komission päätöstä pienpuun kansallisesta energiatuesta. Komissioon paperin kiikuttivat – aivan aiheetta – valtiovarainministeriön tiitterät virkamiehet.

Maailman talouden hidastuminen on jo leikannut suomalaisten sahojen tuotantoa. Tämä vaikuttaa suoraan puuenergian määrään. Koneketjut seisovat, puunkorjaajat ovat kortistossa ja raha palaa tuontienergiaan.

Edellinen hallitus ja eduskunta päättivät mittavasta energiapaketista, johon sisältyi ydin-, tuuli- ja metsäenergiaa. Uuden hallituksen budjettiesityksessä metsäenergia ei juuri näy – vihreiden ajamaan tuulivoimaan rahaa sentään riittää.

Kotimainen metsä- ja suoenergia, vesivoima sekä tuuli- ja aurinkosähkö sopisivat ilmastotavoitteiden lisäksi myös kansantalouden tavoitteisiin. Niiden puuttuessa kivihiili pölisee Helsingin taivaalla vielä vuosikaudet.