Tuotekehityksestä ei ole varaa tinkiä

Pellervon taloustutkimus PTT:n viime viikolla julkaisema raportti metsäteollisuuden tulevaisuudesta oli nykyisessä biotalousympäristössä yllättävä. Alalla on menossa mittavia investointeja, mutta PPT:n arvion mukaan metsäteollisuuden tuottavuus saattaa laskea vuoteen 2035 mennessä. (MT 15.2.)

Puuta käytetään tulevaisuudessa entistä enemmän, mutta tuottavuus alenee, koska paperin osuus puun käytössä pienenee. Puun käytön reaalinen arvo nousee vuoteen 2035 mennessä 14 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna, mutta puunkäyttö painottuu aiempaa enemmän alemman jalostusasteen tuotteisiin.

PTT:n metsäekonomistin Jyri Hietalan mielestä on hyvä asia, että puuta käytetään enemmän, mutta lisäkäytöstä olisi saatavissa enemmän arvoa, jos puuta jalostettaisiin Suomessa pidemmälle.

PTT:n skenaarion mukaan paperin, kartongin ja niistä saatavien jalosteiden yhteenlaskettu tuotantomäärä laskee lähes kaksi miljoonaa tonnia vuoteen 2035 mennessä.

Metsäteollisuuden tulevaisuudenkuva ei kuitenkaan välttämättä ole negatiivinen. Suunnan kääntäminen edellyttää jatkuvaa vahvaa panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ilman uusia, korkean jalostusasteen tuotteita PTT:n skenaario toteutuu.

Uusia tuotteita toki kehitetään jatkuvasti ja uudet sellutehtaat ovat monipuolisia biotuotetehtaita. Puusta valmistetaan perinteisten tuotteiden lisäksi muun muassa kemikaaleja, biopolttoaineita, biopohjaisia komposiittimateriaaleja ja lääketeollisuuteen sopivia tuotteita.

Sellusta valmistettu lanka voitti hiljattain Uusi puu -kilpailun, jossa etsittiin uusia puuta hyödyntäviä ratkaisuja. Luonnonvarakeskuksen tutkimusjohtajan Johanna Buchertin mielestä Suomen olisikin aika siirtyä biomassan bulkkituotannosta yhä enemmän kuluttajatuotteisiin (uusipuu.fi 2.12.).

Buchert muistuttaa, että sellun hinta on noin 700 euroa tonni, mutta puuvillaa korvaavaksi kuiduksi jalostettuna sellutonnin hinta nousee 3 000 euroon.

Metsäteollisuus ei ole ainoa teollisuuden ala, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tarvittaisiin nykyistä enemmän. Kehityssuunta on tällä hetkellä kuitenkin päinvastainen.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pari viikkoa sitten julkistaman investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit ovat kasvussa. Viime vuonna investoinnit kasvoivat noin kahdeksan prosenttia ja tälle vuodelle ennakoidaan runsaan neljän prosentin kasvua.

Kiinteiden investointien kasvu ei ole yltänyt kuitenkaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit vähenivät viime vuonna 11,5 prosenttia. Kuluvana vuonna laskun ennakoidaan jatkuvan 3,6 prosentin vauhtia.

Ongelman laajuutta kuvaa, että teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat olleet laskussa yhdeksän vuoden ajan. Vuonna 2008 tutkimuksen ja tuotekehitykseen käytettiin 8,5 miljardia euroa. Nyt investoinnit ovat 2,5 miljardia euroa pienemmät.

Suurin osa tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien vähentymisestä selittyy matkapuhelinalan romahtamisella. Se ei kuitenkaan selitä sitä, että ero investointien tasossa kasvaa suhteessa Ruotsiin. Ruotsissa teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit suhteessa jalostusarvoon ovat kovassa kasvussa, ne ovat jo lähes kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.

On todella myönteistä, että teollisuuden investoinnit ovat lähteneet nousuun. Ilman investointeja talouskasvua on turha odottaa. Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun kannalta vähintäänkin yhtä tärkeää olisi lisätä investointeja myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen.