Keskittäminen tulee Suomelle kalliiksi

Teknologian tutkimuskeskus VTT julkisti maanantaina Asuntotarve 2040 -tutkimuksen. Sen mukaan neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle saatetaan tarvita yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Jos muuttoliike kiihtyy nykyisestä, uusia asuntoja pitää VTT:n mukaan rakentaa yhtä paljon kuin on rakennettu 25 vuoden aikana.

Maahanmuuton kiihtyminen voi nostaa tarpeen jopa 800 000 uuteen asuntoon.

Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajan, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomistin Sami Pakarisen mukaan esimerkiksi Helsingin seudulle tarvitaan uusia asuntoja nykyiseen asuntokantaan nähden 50 prosenttia lisää. Tampereen seudulla asuntokannan pitäisi kasvaa 40 ja Oulun seudulla 54 prosenttia.

Väestön keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin tulisi todella kalliiksi. Uudet asunnot tulisivat maksamaan noin 200 miljardia euroa. Lisäksi tarvitaan suuria investointeja infrastruktuurin rakentamiseen. Samaan aikaan maaseudulla ja monissa keskuksissakin asuntoja jäisi tyhjilleen.

VTT:n tutkimus on tarkoitettu työkaluksi sekä valtiolle että kunnille asunto- ja yhdyskuntarakenteen rakentamisen ja kehittämisen ennakointiin. Tutkimus on ennuste, eikä kehitys välttämättä ole sen mukainen. Vaarana kuitenkin on, että päättäjät ryhtyvät toimimaan ennusteen mukaisesti ja ennuste toteuttaa näin itsensä.

Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Tatu Rauhamäen mielestä tutkimuksessa aliarvioidaan muuttoa Helsinkiin. Lisäksi voimakas maahanmuutto lisää pääkaupungin väkimäärää Rauhamäen mukaan entisestään. (MT 27.1.)

Pääkaupunkiseudun kunnat valittavat, että metropolialueen kehitys vaarantuu, koska alueen kunnat joutuvat tukemaan verontasausjärjestelmän kautta köyhiä kuntia muualla Suomessa. Uusimaa maksaa tänä vuonna 521 miljoonaa euroa muualle Suomeen. (HS 25.1.)

Etelä-Savon maakuntajohtajan Pentti Mäkisen mielestä asia ei ole näin yksioikoinen, vaan rahaa kulkee molempiin suuntiin. Mäkinen laskee, että valtionosuuden tasaus tulee maksettua takaisin jo pelkästään julkisina tutkimus- ja kehittämispanostuksina ja valtion budjettitalouden henkilöstön palkkoina. (HS 28.1.)

Mäkinen muistuttaa, että Uusimaa sai vuonna 2014 julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ja innovaatiorahoitusta 369 miljoonaa euroa enemmän kuin sen väestöosuus edellyttäisi eli yhteensä 985 miljoonaa euroa. Valtion budjetista palkkansa saavia oli samana vuonna 32 000 henkilöä, kun väestöosuuden perusteella heitä olisi kuulunut olla 23 000. He saivat palkkatuloja 425 miljoonaa euroa enemmän kuin väestöosuus edellyttäisi.

Aluemaantieteen professori Hannu Katajamäki muistuttaa tässä lehdessä olevassa haastattelussa, etteivät pienet kunnat ole taakkoja, vaan mahdollisuuksien antajia koko Suomen menestykselle. Katajamäkeä kummastuttaa, että pääkaupunkia koskettavia hankkeita esitetään kansallisina etuina, mutta maakuntia koskevia investointeja aluepolitiikkana.

Usein unohdetaan, että valtio osallistuu pääkaupunkiseudun kehittämiseen myös rahoittamalla suuria investointeja.

Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoi keskiviikkona, että valtio maksaa Espoosta Helsingin Itäkeskukseen rakennettavasta Raide-Jokerista kolmanneksen eli 83 miljoonaa euroa. Valtio on osallistunut myös Kehäradan ja Länsimetron kustannuksiin.

Pääkaupunkiseudun ja muidenkin kaupunkien menestyminen on kaikkien suomalaisten etu aivan samalla tavalla kuin maakuntien ja maaseudun menestyminen. Keinotekoisesta vastakkainasettelusta ei hyödy kukaan.

Suomen menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää, että koko Suomen voimavarat otetaan käyttöön. Ilman elinvoimaista maaseutua myös kaupunkien elinvoima hiipuu.