Talouspolitiikasta tuli hetkessä painajaista

Venäjän silmitön hyökkäys Ukrainaan heijastuu täydellä voimalla kansainväliseen talouteen. Vaikutukset näkyvät heti myös meillä. Erityisesti energian hinta on noussut nopeasti. Kaasun markkinahinta kohosi peräti 70 prosenttia yhden päivän aikana. Myös polttoöljyn hinta on noussut jyrkästi. Tuuleton sää ja Euroopan energiantuotannon ongelmat nostivat sähkön hintaa alkuviikosta huimasti.

Energian hinta tuntuu kansalaisten bensa- ja sähkölaskuissa. Pumppuhinnat ovat nousseet jo yli kahden euron litralta, ja kovin nousu on todennäköisesti vasta tulossa. Myös yritysten kulut kohoavat selvästi.

Maatalouden osalta energian kallistuminen on ollut järisyttävän kovaa jo pitkään. Erityisesti lannoitteiden hinnat ovat nousseet parissa vuodessa moninkertaisiksi. Yhdessä tuottajahintojen heikon kehityksen kanssa tilanne on ajanut monet tilat lopettamaan tuotantonsa. Kehitys jatkuu, mikäli tuottajahintoihin ei saada nopeaa korjausta.

Hallituksen talouspolitiikan ja työmarkkinoiden kannalta syntynyt tilanne on painajaismainen. Kun inflaatio Euroopassa on noussut monissa maissa jo lähelle kymmentä prosenttia, myös Suomessa matalan inflaation aika päättyi äkisti.

Ekonomistit rullaavat nyt lukuja ylöspäin tahdilla, joka hirvittää monia. Alkuvuoden vajaan kolmen prosentin luvuista ei haaveile enää kukaan. Todellinen taso saattaa olla viisi prosenttia tai selvästi sen yli.

Monille suomalaisille tämä tarkoittaa ostovoiman laskua. Kun alkuvuodesta työehtosopimuksia lyötiin lukkoon, yleinen korotustaso jäi hieman vajaaseen kahteen prosenttiin. Tämän luvun ylittävä hintojen nousu verottaa kansalaisten kulutusmahdollisuuksia.

Kun viime vuodet on eletty poikkeuksellisen matalan inflaation oloissa, uusi tilanne yllättää monet. Muun muassa pankkitileille säästettyjen eurojen arvo alenee. Lisäksi hyviä sijoituskohteita on vaikea löytää, kun kansainvälinen talouden kriisi romahduttaa monen yrityksen tulosnäkymät. Se puolestaan näkyy pörssin alamäkenä.

Lisäksi inflaatio on perinteisesti nostanut korkoja, millä on ollut haitallinen vaikutus investointeihin. Sinänsä inflaatio on takavuosina ollut myös velallisten onni, mutta se edellyttää hintojen nousun siirtämistä palkkoihin. Nyt siitä ei ole enää takeita. Maatilojen kohtalo on tästä surullinen esimerkki.

Venäjän rajamaana huoli kansainvälisistä investoinneista kasvaa. Pelkona on, että meidän tavallisten suomalaisten lisäksi kansainväliset yritykset alkavat huolestua Venäjän painostuksesta ja jopa hyökkäyksestä Suomeen.

Välitön ongelma on edessä työmarkkinoilla. Nyt neuvottelunsa käynnistäneet julkisten alojen liitot vaativat selvästi kovempia korotuksia kuin yksityisillä aloilla on maksettu. Valtiolla on koronavelkojen lisäksi edessä sopeutuminen kansainvälisen sotatilanteen aiheuttamiin kasvaviin menoihin. Muun muassa huoltovarmuus ja puolustuskyvyn nopea nostaminen vievät varoja.

Edessä voi olla lakkokevät tilanteessa, jossa suomalaisen yhteiskunnan kriisin kestoa muutenkin koetellaan.

Yksituumaisuutta työmarkkinoilta on nyt turha toivoa. Hoitoalan ja opettajien äänenpainot ovat olleet sen verran tiukkoja. Myös inflaation kiihtyminen nostattaa uusia palkkatoiveita helposti yli viiden prosentin. Siihen kunnilla ja valtiolla ei ole varaa.

Hallituksen mahdollisuudet tiukkaan talouspolitiikkaan heikkenivät hetkessä. Sen liikkumavara on lähes olematon. Jos korot nousevat, myös valtion lainanhoitomenot kasvavat. Lisävelkaantuminen tässä tilanteessa on huono vaihtoehto.

Se saattaa kuitenkin olla ainoa.

Lisävelkaantuminen tässä tilanteessa on huono vaihtoehto. Se saattaa kuitenkin olla ainoa.