Leikkauslistat ja verokevennykset

Hallitus esitteli viime viikolla eduskunnalle ensi vuoden budjettiesityksen. Kuten olettaa sopii esitys sai oppositiopuolueilta tylyn tuomion ja hallituspuolueiden edustajilta kiitosta.

On selvää, että ensi vuoden budjettien laatiminen on erittäin vaikeaa sekä valtion, kuntien että yritysten osalta. Budjetit joudutaan kuitenkin tekemään parhaan mahdollisen pohjatiedon perusteella. Nyt nämä tiedot ovat osin ristiriitaisia.

Valtiontaloudessa pitää varautua siihen, että talouskehitys hidastuu maailmatalouden hidastumisen seurauksena. Lisää vaikeuskerrointa aiheuttaa joidenkin euromaiden todella kriittinen taloustilanne.

Valtion budjetin laatijoilta näyttää kuitenkin unohtuneen se, että talousongelmat heijastuvat myös yksityisiin kansalaisiin ja sitä kautta kuntien budjetteihin ilman valtionosuuksien leikkaustakin.

Hallitus haluaa tasapainottaa valtion budjettia leikkausten lisäksi esimerkiksi kiristämällä välillistä verotusta. Koska suurten hallituspuolueet ovat sopineet, ettei arvonlisä- ja palkkaverotusta kiristetä, verojen nosto kohdistuu muun muassa liikkumiseen, kuljetuksiin ja asumiseen.

Maatalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvien leikkausten lisäksi nämä korotukset kohdistuvat erityisesti maaseutualueisiin.

Epävarma taloustilanne sai työnantajajärjestö EK:n pyörtämään tiukan kantansa tulopoliittista kokonaisratkaisua kohtaan. Vaikka haettua ratkaisua ei kutsuttu enää tupoksi, käytännössä kysymys oli siitä. Neuvottelut eivät kuitenkaan tuottanet tulosta ja SAK:lainen Metalliliitto ja STTK:lainen Pro ovat uhanneet aloittaa lakon parin viikon kuluttua.

Perjantaina työmarkkinajärjestöt vierailivat pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen luona ja sen seurauksena yritykset keskitetyn tuloratkaisun synnyttämiseksi jatkuvatkin tänään.

Kysymys on siitä, että työmarkkinajärjestöt haluavat saada selville, millaisilla verokevennyksillä tai muilla toimilla hallitus aikoo omalta osaltaan tukea sopimuksen syntyä.

Hallitus lupasi jo hallitusohjelman laatimisen yhteydessä tukea maltillista palkkaratkaisua muun muassa tulo- ja yritysverotusta keventämällä.

Lähes kaikki ovat yksimielisiä siitä, että lakkoilu sopii nykyiseen taloustilanteeseen erittäin huonosti. Tästä syytä voi pitää jonkinasteisena ihmeenä jos lakkoihin lopulta ajaudutaan. Onkin hyvin todennäköistä, että jonkinlainen keskitetty tuloratkaisu tulee syntymään.

Ratkaisun avaimet ovat nyt maan hallituksella. Työntekijäpuoli odottaa kevennystä palkkaverotukseen ja työantajat yritysverotukseen.

Hallituksen asema on vaikea, koska mahdollisista verokevennyksistä syntyvä aukko pitää jollain tavalla paikata. Leikkauksista ja verotuksen kiristämisistä huolimatta valtio ottaa budjettiesityksen mukaan ensi vuonna lisää velkaa yli seitsemän miljardia euroa.

Jos hallitus jatkaa samalla linjalla kuin budjettiesitystä tehdessään, niin odotettavissa on sekä lisävelan ottamista, leikkauksia että kulutusverojen nousua.

Jos näin käy, pääsevät kaikki suomalaiset osallistumaan laajaan tuloratkaisuun, vaikka osa vain maksumiehenä. Toivottavasti hallitus ottaa tämän huomioon ja pitää huolen, että rasitus jakautuisi aikaisempaa oikeudenmukaisemmin.