Maaseudulla on nyt iskun paikka

Juhannus on perinteisesti aikaa, jolloin iso osa suomalaisista muuttaa maalle. Lomakausi alkaa taas, mutta koronakevään jälkeen tilanne on maakuntien näkökulmasta vielä tavallistakin parempi. Valtava joukko suomalaisia on kevään aikana oppinut tekemään töitä maaseudulla. Vuosia odotettu etätyön yleistyminen tapahtui muutama kuukausi sitten käden käänteessä, pakon edessä. Tästä maaseutupaikkakuntien kannattaa nyt ottaa kaikki irti.

Vaikka usein toisin väitetään, metropolistuminen ei ole luonnonlaki. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksella on havaittu monien pienten kuntien menestyvän huomattavan hyvin kilpailussa muuttajista (MT 15.6).

Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosen mukaan väkilukuun suhteutettuna eniten kasvavat kunnat ovat yllättäen maaseudulla. Julkisuudessa vahvana muuttovoittopaikkakuntana esiintyneen Enontekiön lisäksi monet muutkin Lapin kunnat ovat saaneet uusia asukkaita.

Isojen kaupunkien ympärillä olevat maaseutukunnat ovat myös hyvissä asemissa, mutta lisäksi muuttovoitosta ovat nauttineet muun muassa Rautavaara, Enonkoski, Pyhtää, Taivassalo ja Kokemäki. Kaikki nämä ovat hyvin erilaisia kuntia eri puolilla maata.

Kuhmosen mukaan maaseudun väljyys, terveellinen elinympäristö ja yritysten muuttuneet etätyökäytännöt jättävät ihmisten mieliin nyt sellaisen jäljen, jota maaseutu voisi hyödyntää.

Tulevaisuudentutkija kehottaa kuntia myös edistämään maaseutumaista uutta rakentamista. Ekologiset puutalot kiinnostavat nuoria asunnon­ostajia huomattavasti enemmän kuin kirkonkylien vanhat kerrostalot.

Kuntaliitosten jälkeen iso osa maaseuduksi luettavasta asuinalueesta kuuluu nykyään kaupunkeihin. Monille alueellisille kasvukeskuksille on ollut tärkeää kaavoittaa niin, että tuloksena on keskitetty kaupunki­rakenne. Samalla palveluja maa­seudulta on riisuttu.

Maakuntakaupunkien päättäjien kannattaisi miettiä tätäkin vielä kerran.

Korona-aika on opettanut huomattavan monen suomalaisen käyttämään digitaalisia palveluja. Monenlaista työtä pystyy tekemään käytännössä missä vain. Kuntien olisi luotava uusia tapoja palvella myös kuntakeskuksen ulkopuolella asuvia kuntalaisia.

Muun muassa koulujen etä­opetuksen nivominen normaaliin luokkatyöskentelyyn voisi koronan jälkeenkin olla ratkaisu monille perheille, jotka tuskailevat lasten pitkien koulumatkojen takia.

Kun mökkikausi nyt alkaa, maaseudun lumovoima on parhaimmillaan. Kesä­tapahtumia on vielä tavanomaista vähemmän, mutta kotimaan matkailun osalta näkymä on parempi kuin vuosiin.

Mökkikulttuurin vahva paluu (MT 27.5.) antaa mahdollisuuden houku­tella osaa lomalaisista paitsi jatkamaan etätöissä myös muuttamaan maa­seudulle pysyvämmin.

Helsingin yliopiston Ruralia- instituutin projektipäällikön Manu Rantasen mukaan mökkiläisten tunne­side maaseutuun on jopa vahvempi kuin kunnissa vakituisesti asuvien. Ne kuitenkin liittyvät paikallisia enemmän luontoon ja ympäristöön, ei välttämättä mökkikuntaan sinänsä.

Monelle aktiiviselle kunnalle loma- asukkaiden sitouttaminen vaikkapa kyläyhdistykseen, kesäteatteriin, kulttuuritapahtumien järjestämiseen, kansalaisopistoon tai vaikkapa metsästys- tai urheiluseuraan voisi olla luonteva tapa lisätä kunnan vetovoimaa.

Juhannusajan taika ja kuntien omat ponnistukset eivät kuitenkaan yksin riitä. Myös maan hallituksen on otettava korona-ajan opetukset huomioon. Jos kansalaiset haluavat asua nykyistä väljemmin ja mukavammin, heille pitää tarjota siihen mahdollisuuksia.

Maakuntayliopistojen ja ammatti­korkeakoulujen aseman vahvistaminen on tapa sitouttaa myös nuoria maaseutukuntiin. Ne heijastavat elin­voimaa ja tuottavat työpaikkoja laajalti ympäristöönsä.

Juttua muokattu 17.6.2020 klo 15:20: Tutkimusjohtajan nimi korjattu.

Mökkiläisten tunne­side kesäkuntaansa on maaseudulle vahva valtti.