Tilojen lopettajat liikkeellä taas
Seuraavalla hallituskaudella valtio joutuu leikkaamaan menojaan rajusti selvitäkseen velkataakastaan. Myös maatalous on joutunut tulilinjalle huolimatta huoltovarmuuden korostumisesta eurooppalaisen sodan aikana.10.3.202306:00
Kun valtion talous horjuu, uusia ja vanhoja säästökohteita etsitään uutterasti. Perinteiseen tapaan valtiovarainministeriön virkamiesjohto esitti ennen eduskuntavaaleja omat listansa, josta tuleva hallitus ja eduskunta voivat itselleen mieleisiä leikkauskohteita valita. Tällä kertaa myös maatalous oli ministeriön suunnitelmissa näkyvästi mukana.
Vielä ei maatiloilla kannata epätoivoon vajota, mutta tosissaan asia on otettava. Kun valtion rahat ovat loppu, leikkauksia kohdistetaan varmasti seuraavalla vaalikaudella myös kohteisiin, joita aiemmin on myös tuettu.
Virkamiesten laskelmissa etsitään maataloudesta jopa 300 miljoonan euron säästöjä. Summa on huomattavan iso.
Ministeriön papereissa todetaankin suoraan, että nykyinen maatalouden tuotanto olisi mahdollista tuottaa keskitetymmin suurilla tiloilla ja pienemmällä maantieteellisellä alueella.
Vielä sitäkin merkittävämpää oli raporttiin sisältynyt ajattelu tuotantosuunnista ja Suomen tarvitsemasta maatilojen määrästä. Senaatintorin varrella tehdyssä arvioinnissa on lähdetty pohtimaan aktiiviviljelijöiden tukemista muiden sijasta.
Ministeriön papereissa todetaankin suoraan, että nykyinen maatalouden tuotanto olisi mahdollista tuottaa keskitetymmin suurilla tiloilla ja pienemmällä maantieteellisellä alueella.
Erityistä huolta ministeriön suunnitelmat ovatkin herättäneet Itä- ja Pohjois-Suomessa. Maa- ja metsätaloustuottajan etujärjestön MTK:n maatalousjohtaja johan Åberg ennakoikin valojen sammumista juuri siellä, jos ministeriön kaavailut todella toteutuisivat (MT 8.3.).
Myös MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin pitää esille nostettua tukileikkausta vakavana näkymänä, joka leikkaisi koko maan maataloustuotantoa merkittävästi.
Ministeriö ei ole ajatuksineen yksin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on ehdottanut leikkauksia maatalouden tukeen. Hänen mukaansa energiaveron palautukset voisivat olla yksi vaihtoehto säästöjen etsimisessä (MT 26.2.).
Vaalitulos ja hallitusneuvottelut ratkaisevat myös maatalouden todellisen kohtalon. Sellaisinaan ministeriön visiot eivät toteudu, mutta älyllistä ei ole tuudittautua myöskään siihen, että mitään ei tapahdu.
Muun muassa ruuan arvonlisäveron nosto saattaa joidenkin edellä mainittujen toimien ohella hyvinkin nousta seuraavan hallituksen ohjelmaan. Sen odotetaan iskevän erityisesti kotimaisiin laatutuotteisiin, jotka jo ennestään ovat tuontiruokaa kalliimpia.
Ilahduttavasti MT:n vaalikoneessa peräti 80 prosenttia ehdokkaista ovat valmiita puuttumaan kaupan asemaan.
Samaan aikaan, kun maatalouden edunvalvojat ja maakuntien vastuulliset kansanedustajat yrittävät tahoillaan torjua leikkauksia, katse kannattaa kääntää myös ansaintapuolelle.
Kaupan ylivallan hillitseminen ja tasapainoisemman neuvotteluaseman aikaansaaminen maatiloille antaisivat tuottajalle mahdollisuuden ansaita enemmän.
Ilahduttavasti MT:n vaalikoneessa peräti 80 prosenttia ehdokkaista ovat valmiita puuttumaan kaupan asemaan.
Myös eurooppalainen sota ja huoltovarmuuden ylläpito saattavat hillitä lopulta tilojen lopetuslistojen laatijoiden aikomuksia.
Maatalouden kotirintamallakin on nyt tosi kyseessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
