Kuningaslohi kutee hunajaa ay-liikkeelle

Asuntorakentaminen ja -sijoittaminen käyvät kuumana. Huolimatta mittavasta asuntorakentamisesta, keskittämiskehityksen ansioista kasvukeskuksissa on kova pula vuokra-asunnoista.

Vuokra-asuntojen puute nostaa vuokria, ja se puolestaan paisuttaa asumis- ja toimeentulotukimenoja. Asumistukimenot ovat jo noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Lisäksi merkittävä osa toimeentulotuesta menee asumiskustannuksiin.

Kotimaisten sijoittajien lisäksi Suomen kiinteistömarkkinoille ovat rynnistäneet myös kansainväliset sijoitusrahastot. Ilmarisen, Varman ja ammattiliittojen omistama Kojamo (entinen VVO) myi huhtikuussa 1 594 vuokra-asuntoa Morgan Stanleyn hallinnoimalle kiinteistörahastolle.

Myydyt asunnot sijaitsevat maakuntakeskuksissa. Pörssikuntoon ajettava Kojamo jätti pääkaupunkiseudun vuokra-asunnot itselleen. Helsingin seutu on Kojamon tulevien investointien painopiste. Kojamon asunto-omaisuuden arvosta yli 80 prosenttia sijaitsee Helsingin seudulla, Turussa ja Tampereella.

Kojamolla on tällä hetkellä vuokra-asuntoja noin 35 600. Kojamon toimitusjohtajan Jani Niemisen mukaan tavoitteena on, että vuonna 2021 yhtiöllä on 38 000 vuokra-asuntoa, joiden arvo on kuusi miljardia euroa (KL 22.5.).

Kojamon taival yleishyödyllisestä osuuskunnasta pörssiyhtiöksi on mielenkiintoinen.

Kojamo aloitti toimintansa vuonna 1969 yleishyödyllisenä osuuskuntana, jonka tarkoitus oli valtion tuella rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Vuosien saatossa yleishyödyllisyys on jäänyt valtaosin sivuun, ja yhtiö keskittyy markkinaehtoisille vuokra-asuntomarkkinoille. Vuonna 2015 yhtiö myi 8 600 hintasäänneltyä vuokra-asuntoa yleishyödylliselle Y-säätiölle.

Kojamo on ollut omistajilleen todellinen kultakaivos. Yhtiö on maksanut viiden viime vuoden aikana osinkoja yhteensä yli 240 miljoonaa euroa. Suurimman potin, 39 miljoonaa euroa, on kerännyt Teollisuusliitto. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on Kojamon hallituksen puheenjohtaja.

Todellisen jättipotin eläkeyhtiöt ja ammattiliitot korjasivat vuonna 2016, yhteensä 103,6 miljoonaa euroa. Osinkopottia paisutti voitosta maksetun osingon lisäksi Y-säätöille myydyistä vuokra-asunnoista saadut rahat. Tänä vuonna osinkoja maksetaan noin 50 miljoonaa euroa.

Kojamon muuttuminen markkinaehtoiseksi toimijaksi on näkynyt muun muassa siinä, että valtion tuella rakennettujen vuokra-asuntojen vuokrat ovat olleet jopa vapaarahoitteisia asuntoja korkeammat. Kokonaan yleishyödyllisyys ei kuitenkaan ole yhtiöstä kadonnut. Yleishyödyllisiksi määritellyt Kojamon omistajat eivät maksa saamistaan osingoista lainkaan veroja.

Kojamon tarkoituksena on listautumisannilla kerätä kasvua varten 150 miljoonaa euroa. Annin lisäksi osakkeitaan myyvät nykyiset omistajat. Ammattiliitot omistavat Kojamosta lähes 60 prosenttia.

Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan Kojamon markkina-arvoksi voi muodostua kaksi miljardia euroa. Vaikka nykyiset omistajat aikovat jatkaa merkittävinä omistajina listautumisen jälkeenkin, on eläkevakuutusyhtiöille ja ammattiliitoille tulossa omistusosuuden pienentymisen vastineeksi todellinen jättipotti verottomana käteen.

Valtion maksamia yritystukia on arvosteltu siitä, etteivät ne tuota tuloksia. Kojamon tapauksessa tuloksia on tullut. Valtio on tukenut varsinkin alkuaikoina asuntojen rakentamista sekä myöhemmin asumistuen kautta niissä asumista. Potin ovat korjanneet työeläkeyhtiöt ja ammattiliitot.

Kojamo nimi tarkoittaa koiraslohta. Kiinteistösijoittamisessa Kojamo tarkoittaa ammattiliitoille varsinaista kuningaslohta.