Metsänomistajalla oikeus tietoihinsa

EU:n komissio uhkaa viedä Suomen EU:n tuomioistuimeen, ellei Suomen metsäkeskuksen ylläpitämien metsävaratietojen julkista saatavuutta paranneta. Aikaa muutoksen tekemiseen komissio antaa kaksi kuukautta. Edellisen kerran komission huomautti asiasta viime syksynä.

Komission uhkaus on periaatteessa turha, koska metsävaratietojen avaaminen kuuluu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeisiin. Hallitus lupasi komissiolle marraskuussa, että lainsäädäntöä muutetaan.

Tietojen avaamista ajaa erityisesti metsäteollisuus. Digitalisaation jarruttamisesta syytetyn MTK:n mielestä yksityisten tietojen avaamiseksi riittäisi niin sanottujen hila-tietojen avoimuus. Hila-tiedoilla tarkoitetaan laserkeilauksen ja ilmakuvausten avulla saatua raakamateriaalia, jonka perusteella voidaan tehdä yksityiskohtaisempi kuviokohtainen metsänhoito- ja hakkuuehdotus.

Metsäteollisuus haluaa yksityisten metsänomistajien metsävaratiedot, koska niiden avulla yhtiöt voivat tarjota metsänomistajille omia palvelujaan.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan kuviotiedot ja kuutiomäärät ovat elinkeinopoliittista tietoa. Hänen mielestään vaatimus metsäkeskuksen koko tietojärjestelmän avaamisesta on järjetön. (MT 27.7.)

MTK:n kehitysjohtajan Markus Lassheikin mielestä ei ole selvää, kuinka paljon ympäristötietoja koskeva direktiivi edellyttää metsätietojen julkistamista. Suomen metsäkeskuksen johtajan Ari Einin mukaan oikeusministeriö on luvannut lähiaikoina kertoa näkemyksensä, mitä EU-direktiivi edellyttää.

Lisää julkisuutta vaativalla komissiolla on itselläänkin tekemistä asian suhteen. Metsävaratietojen julkisuuden lisäämistä vaativa komission kirje ei ole julkinen. Asianosaisille ei haluta edes kertoa, mitä heiltä vaaditaan.

Komission ja metsäteollisuuden vaatimuksista voisi päätellä, että yksityismetsiä koskevat metsävaratiedot olisivat Suomessa nykyisin erittäin salaisia.

Näin asia ei ole. Metsävaratiedot ovat jo nyt julkisia. Niihin voi tutustua asioimalla metsäkeskuksessa tai kysymällä suullisesti. Metsävaratietojen luovuttamista säädellään kuitenkin henkilötietoja koskevilla säädöksillä. Metsänomistaja voi myös itse antaa metsäyhtiöille tai metsänhoitoyhdistykselle oikeuden päästä metsiensä lohkokohtaisiin tietoihin käsiksi.

Viranomaiset seuraavat myös metsien hakkuita. Metsälain mukaan metsänkäyttöilmoitus on jätettävä Suomen metsäkeskukselle vähintään kymmenen päivää ennen metsätöiden aloittamista. Nämäkin tiedot ovat julkisia. Hakkutietojen saamiseen ei tarvita edes erityistä syytä.

Vaatimus julkisuuden lisäämiseen voi kääntyä myös itseään vastaan. Eini on huolissaan siitä, jos metsäkeskus ei voi muutoksen jälkeen enää kerätä kuviokohtaisia tietoja yksityismetsistä. Hänen mukaansa se olisi huono asia metsänomistajille ja esimerkiksi pienemmille metsäpalveluyrittäjille, joilla ei ole valmiuksia jalostaa hilatietoja kuvioiksi.

Julkisuusvaatimus koskee vain yksityismetsiä, koska valtion ja metsäyhtiöiden metsistä lohkokohtaisia tietoja metsäkeskus ei enää edes tee.

Yksityisen metsänomistajan kannalta on jo ongelmallista, ettei hän voi estää metsiensä tietojen liittämistä metsäkeskuksen ylläpitämiin metsävaratietoihin. Einin mukaan valtion ylläpitämästä tietopankista ei pääse irti. Lain pääviivojen linjauksen jälkeen tiedot tulevat julkisiksi metsänomistajan halusta riippumatta.

On kaikkien metsäsektorilla toimijoiden etu, että metsäkeskuksen keräämiä metsävaratietoja voidaan käyttää nykyistä tehokkaammin hyödyksi. Tätä ei kuitenkaan voi tehdä romuttamalla yksityisen metsänomistajan tietosuojaa.