Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Hallituksella nyt nousukauden haasteet

    Vuosi sitten arvuuteltiin, minkä kirjaimen muotoinen taantuma koronasta seuraa.

    Elpyminen on noudattanut V-kirjaimen muotoa. Nopeaa pudotusta on seurannut yhtä nopea nousu. Palautuminen alkoi Kiinassa, jatkui Yhdysvalloissa ja nyt myös Euroopan talous nousee kovilla kierroksilla.

    Suomen talouden sietokyky on ylittänyt kaikki odotukset. Viime vuonna bkt supistui alle kolme prosenttia, kun poliitikot ja asiantuntijat pelkäsivät jopa kaksinumeroista pudotusta. Tuoreimpien arvioiden mukaan kriisiä edeltävä tuotannon taso ylitetään vielä tämän vuoden puolella.

    Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi tiistaina suhdannebarometrin, jonka mukaan teollisuusyritysten tilauskanta on korkeimmillaan sitten vuoden 2007.

    ”Oli kyseessä iso tai pieni yritys, koko yrityskannan näkökulmasta tilanne on kaikilla neljällä päätoimialalla kääntynyt varsin positiiviseen suuntaan. Myös palvelusektorilla”, kommentoi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen (MT 28.7.).

    Samaa viestiä kertovat kesän tulosjulkistukset. Lähes kautta linjan pörssiyhtiöt ovat kertoneet hyvistä, jopa ennätyksellisen kovista tuloksista.

    Päivittäiset koronaluvut eivät näytä enää vaikuttavan talouden kuvaan eivätkä kuluttajien käyttäytymiseen. Deltavariantin nopea leviäminen voi vielä tuoda syksyllä uusia rajoituksia palvelualoille. Sekin lähinnä hieman hidastaisi talouden reipasta elpymistä.

    Nopea elpyminen ei ole mikään ihme. Kuluttajilla on rahaa säästössä, pankit ovat hyvässä kunnossa ja korot nollassa. Kaiken tämän päälle tulevat valtioiden elvytystoimet, jotka varsinkin Yhdysvalloissa ovat olleet massiivisia.

    Kasvun suurimmaksi esteeksi onkin noussut työvoimapula. Ammattimaisen työvoiman saatavuus oli monilla aloilla vaikeaa jo ennen koronaa ja nyt ongelma on leviämässä Suomen talouteen laajalti. Toinen haaste on raaka-aineiden hintojen nousu ja pula eräistä teollisuuden komponenteista. Kustannuspaineita aiheuttavat vielä pitkään myös koronan torjunta ja siihen liittyvät rajoitukset.

    Onkin ihme, jos hintojen nousu eli inflaatio ei näillä eväillä kiihdy. Yhdysvalloissa on nähty jo yli viiden prosentin inflaatiolukemia. Euroalueella hintojen nousu on toistaiseksi ollut maltillisempaa. Myös suhtautuminen inflaatioon on muuttunut. Euroopan keskuspankki ilmoitti heinäkuussa, että tavoitteena on tasan kahden prosentin inflaatio, kun ennen tavoite oli hieman alle kaksi.

    Inflaatio-odotukset luovat paineita myös työmarkkinoilla.

    Syksyllä edessä on laaja palkkaneuvottelukierros eri aloilla. Metsäteollisuudessa ja osin teknologiateollisuudessa neuvottelut käydään yrityskohtaisesti työnantajaliittojen aloitteesta. Vaikka sopimukset olisivat maltillisia, on palkoilla taipumus liukua korkeasuhdanteessa ylöspäin. Ammattitaitoisilla työntekijöillä on nyt varaa hinnoitella osaamistaan.

    Työvoimapulaa voidaan helpottaa työllisyystoimilla ja työperäisellä maahanmuutolla. Molempia tarvitaan, jotta Suomen hyvin alkanut kasvu ei tyssää tekijöiden puutteeseen.

    Hallitukselle nousukausi on helpotus.

    Velkaantumisen aiheuttama uhka näyttää ainakin lyhyellä aikavälillä väistyvän, kun verotulot kasvavat nopeasti. Helppoja ratkaisuja syksyn budjettiriihessä ei silti ole edessä. Vasemmistopuolueet haluaisivat jatkaa elvytystä, vaikka sille ei ole enää taloudellisia perusteita. Työllisyystoimissakin tarvitaan nyt enemmän keppiä kuin porkkanaa. Maahanmuutto on aina yhtä vaikea teema.

    Hyvä työllisyyskehitys ja luottamus tulevaan rauhoittavat kuitenkin tunnelmaa niin kansalaisten kuin poliitikkojen keskuudessa.

    Työvoimapulaa voidaan helpottaa työllisyystoimilla ja maahanmuutolla.