Putin tahtoo vahvan Venäjän

Ensi sunnuntaina pidetään Venäjällä presidentin vaalit. Vaikuttaa siltä, että vaalien ainoa jännitettävä asia on, valitaanko nykyinen pääministeri Vladimir Putin ensimmäisellä kierroksella.

Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan toista kierrosta ei tarvita, koska Putinin kannatus on yli 60 prosenttia. Muiden ehdokkaiden kannatus on liikkunut alle kymmenessä prosentissa. Toiseksi suosituin ehdokas on kommunistien Gennadi Zjuganov ja kolmantena liberaalidemokraattien Vladimir Zhirinovski.

Putinin valinta presidentiksi ei merkitsisi suurta muutosta Venäjän nykyiseen linjaan, koska Putin on käytännössä johtanut maata jo vuodesta 2000 lähtien, jolloin hänet valittiin presidentiksi uuden Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin jälkeen.

Putin on ollut presidenttinä jo kaksi kautta, vuodet 2000–2008. Venäjän perustuslain mukaan sama henkilö ei voi olla presidenttinä kuin kaksi kautta peräkkäin. Dimitri Medvedevin presidenttikauden Putin on ollut pääministeri. Miehet sopivat jo viime syksynä vaihtavansa jälleen paikkoja.

Putinin asema Venäjän johtajana sai kolauksen viime joulukuussa pidetyissä parlamenttivaaleissa. Putinin puolue Yhtenäinen Venäjä kärsi vaaleissa roiman tappion. Tappiosta huolimatta puolue säilytti parlamentissa niukasti yksinkertaisen enemmistön, mutta vaalitulos kertoo kasvaneesta tyytymättömyydestä valtaapitäviä kohtaan.

Kritiikistä huolimatta Yhtenäisen Venäjän ja Putinin valta-asema on vahva, koska oppositio on varsin hajanainen.

Huolimatta siitä, että Putinin asema näyttää erittäin vahvalta, riittää hänellä tekemistä Venäjän talouden vahvistamisessa. Vaikka Venäjällä riittää raaka-aineita, ei jalostavaa teollisuutta ole syntynyt toivottuun tahtiin. Maa on edelleen vahvasti riippuvainen raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista. Venäjän viennistä raaka-aineiden osuus on noin 70 prosenttia.

Venäjän ongelmana on ollut se, etteivät kansainväliset sijoittajat ole innostuneet investoimaan maahan. Sama pätee myös kotimaisiin pääomiin. Sen sijaan, että suuria vientituloja investoitaisiin kotimaahan, virtaavat pääomat ulkomaille. Lisäksi tuonti on kasvanut vientiä nopeammin.

Viime joulukuussa Venäjä hyväksyttiin Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi 18 vuoden neuvottelujen jälkeen. Jäsenyys tuo lisää vakautta Venäjän kauppasuhteisiin ja madaltaa ulkomaisten investointien kynnystä Venäjälle.

Ongelmista huolimatta Venäjän talouden ennakoidaan kasvavan tänä vuonna yli neljä prosenttia. Se on Suomen ja koko Euroopan kannalta hyvä asia, koska euromaiden kasvun arvoidaan jäävän kuluvana vuotena lähelle nollaa. Venäjän markkinoiden läheisyys on Suomelle selkeä kilpailuetu. Tätä etua pitää osata hyödyntää.

Putin haluaa palauttaa Venäjän suurvallaksi talouden lisäksi myös sotilaallisesti. Putin aikoo vahvistaa Venäjän armeijaa ”ennennäkemättömällä” tavalla. Hänen mukaansa armeijan aseistusta kohennetaan noin 580 miljardilla eurolla. Kohennusta Putin perustelee armeijan jälkeenjääneisyydellä.

Suuria ja nopeita muutoksia Venäjällä tuskin tapahtuu presidentinvaalienkaan jälkeen. Venäjän merkitys Euroopan taloudelle tulee kuitenkin vahvistumaan. Yksi osoitus tästä on Venäjän ja Saksan välille rakennettu kaasuputki.

Vaikka Putin valittaisiin presidentiksi jo ensimmäisellä kierroksella, osoittivat joulukuun parlamenttivaalit, että myös Venäjällä opposition mielipiteet pitää ottaa entistä tarkemmin huomioon.