Tekemistä riittää kunnilla jatkossakin

Ensi vuoden huhtikuussa järjestettävät kuntavaalit ovat poikkeukselliset. Kesken vaalikauden toimintansa aloittaville maakunnille siirtyy merkittävä osa kuntien nykyisistä tehtävistä.

Uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä päättämättä, mutta suuret linjat ovat selvillä. Vuoden 2019 alussa maakuntien vastuulle siirtyvät muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestäminen, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, lomituspalvelut ja maaseutuhallinto.

Tehtävien siirron mukana kuntien tuloista ja menoista katoaa noin puolet, sillä sote-palvelut ovat kuntien ylivoimaisesti suurin menoerä. Tänä vuonna ne maksavat kunnille noin 23 miljardia euroa, kun kuntien kokonaismenot ovat noin 46 miljoonaa euroa.

Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä on epäilty, että kunnista tulee tarpeettomia, koska rahat ja tehtävät siirtyvät maakunnille.

Arvostelun yhteydessä unohtuu usein, että jo nyt kuntien sote-asioista päätetään suurelta osin kuntayhtymissä. Toki kunnilla on näissä elimissä edustajansa, mutta kunnat ovat suurelta osin olleet vain maksajan roolissa.

Kunnilta eivät tehtävät lopu tulevaisuudessakaan. Kunnat huolehtivat muun muassa varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, kaavoituksesta sekä maa-, asunto- ja elinkeinopolitiikasta. Kunnat huolehtivat jatkossa myös kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimista.

Kuntavaalit tarjoavat puolueille tilaisuuden nostaa esiin myös valtakunnallisia teemoja. Vaikuttaakin siltä, että oppositiopuolueista ainakin SDP, vihreät ja vasemmistoliitto aikovat kuntavaalien yhteydessä puhua sote-uudistuksesta. Näiden puolueiden puheenjohtajat sanoivat hiljattain, että he aikovat avata uudistuksen, jos pääsevät eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toivoo, että kevään kuntavaaleissa keskustellaan muustakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluista. Reinan mielestä teema sopii paremmin vuoden 2018 tammikuussa käytäviin maakuntavaaleihin. (MT 25.11.)

Reina muistuttaa, että kuntien vastuulle jää uudistuksen jälkeen koulutus, kehittäminen ja kaavoitus. Reinan arvion mukaan kuntavaalien ja valtuutettujen merkitys kasvaa, koska valtuutetut voivat vaikuttaa kunnille jääviin asioihin enemmän.

Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikön Susanna Kallaman mielestä uudistus ei tarkoita kuntien merkityksen vähentymistä. Hänen mielestään uudistuksessa vapautuu kunnille tilaa vaikuttaa muun muassa peruspalveluihin ja elinkeinopolitiikkaan.

MTK:n johdon erityisavustaja Tiina Perho muistuttaa, että kunnissa päätetään jatkossa oikeasti kuntalaisia lähellä olevista asioista. Tulevat valtuutetut päättävät muun muassa siitä, missä ja miten tuotettua ruokaa kunnassa tarjotaan ja millä kunnan kiinteistöt lämmitetään.

Esimerkiksi kaavoituksessa kuntien valta lisääntyy, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Kuntien valtaa kasvattaa myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) esittämä eläinsuojien ympäristöluvituksen siirto kunnille.

Maaseudun yrittäjien kannalta kuntien kaavoitus- ja elinkeinopolitiikka ovat vaalien tärkeimpiä kysymyksiä. Kuntavaalien yhteydessä näitä asioita pitää nostaa esiin.

Peloista huolimatta sote- ja maakunta-uudistukset avaavat kunnille uusia mahdollisuuksia. Kuntaliiton mukaan tulevaisuuden kunnan perustehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja alueen elinvoimaa. Näistäkin asioista kuntavaalien yhteydessä pitäisi keskustella.

Tulevaisuudessakin sellainen kunta menestyy, jossa asukkaat ja yrittäjät viihtyvät.