Hallitus tunnusti viljelijöiden hädän

Hallituksen viime viikolla pidetty budjettiriihi ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) ensimmäinen budjetti lyötiin lukkoon valtiovarainministeriön pari viikkoa sitten tekemän esityksen mukaisesti.

Suuria muutoksia budjettiesitykseen olisi ollut vaikea tehdä, koska hallitusta sitovat hallitusohjelma, keväällä päätetty budjettikehys sekä työmarkkinoille syntynyt kilpailukykysopimus (kiky).

Hallitus ei halunnut budjettipäätösten yhteydessä vaarantaa suurella vaivalla synnytettyä kiky-sopimusta. Tästä syystä hallitus ei päättänyt työllisyyspaketista. Keinoja työllisyysasteen nostamiseen etsitään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa perinteisten kolmikantaneuvottelujen kautta.

Budjetin loppusumma on 55,2 miljardia euroa. Velan osuus budjetin loppusummasta on noin kymmenen prosenttia, koska uutta velkaa otetaan 5,5 miljardia euroa.

Lisävelkaantuminen ei kuitenkaan lisää valtion korkomenoja. Viime keskiviikkona Valtiokonttori sai ulkomaisilta sijoittajilta lainaa ennätyksellisen halvalla. Kansainväliset sijoittajat lainasivat valtiolle kolme miljardia euroa seitsemäksi vuodeksi -0,22 prosentin korolla. Tämä tarkoittaa, että kansainväliset sijoittajat maksavat valtiolle siitä, että rahaa otetaan vastaan. (HS 2.9.)

Lainarahan edullisuus ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö velkaantumisesta pidä olla huolissaan. Jossain vaiheessa korot nousevat ja lainoja pitää myös ryhtyä lyhentämään.

Budjettiriihi on hallituspuolueille hyvä tilaisuus nostaa profiilia ja jättää budjettiin oma puumerkkinsä.

Riihen yhteydessä hallitus päätti perua päivähoitomaksujen korotuspäätöksen. Korotusten sijaan pienituloisten päivähoitomaksuja alennettiin. Kokoomus on vastustanut maksujen korotuksia.

Hallitus hyväksyi työministeri Jari Lindströmin (ps.) esityksen, että viisi vuotta työttömänä olleet yli 60-vuotiaat pääsevät eläkkeelle. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) oli tyytyväinen myös siihen, ettei Guggenheim-museolle luvattu rahaa.

Keskustan voitoksi luetaan, että budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti 50 miljoonan euron arvoisesta kriisipaketista maataloudelle. Tuki jakautuu sekä tälle että ensi vuodelle. Tänä vuonna kriisitukeen ohjataan rahaa 29 miljoonaa euroa. Ensi vuoden 21 miljoonasta eurosta kymmenen miljoonaa euroa varataan maatilojen erityistuelle, joka on tarkoitettu suuria investointeja tehneille tiloille.

Erityistuen lopullinen muoto täsmentyy Euroopan komission kanssa käytävissä neuvotteluissa. On mahdollista, että tuki voidaan käyttää maatilojen kiinteistöverojen alentamiseen.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) esitti kriisitukea jo viime kevään lisäbudjettiin, mutta hallitus siirsi päätöksenteon syksyyn. Hallituksen kriisitukipäätöksen jälkeen Tiilikainen oli tyytyväinen siihen, että hallitus on tunnustanut viljelijöiden hädän.

Vaikka hallituksen päätöksiä on helppo leimata lehmänkaupoiksi, eivät päivähoitomaksujen alentaminen, yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästäminen eläkkeelle ja maatalouden kriisituki ole millekään hallituspuolueelle vastenmielisiä. Päätökset ovat hallituksen yhteisiä. Tiilikainen kiittikin hallituskumppaneita siitä, että viljelijöitä ymmärrettiin.

Hallituksen päättämä kriisituki ei ratkaise maatalouden perusongelmaa: markkinoilta saatavat tuottajahinnat ovat liian alhaisia, eivätkä ne kata tuotantokustannuksia. On hyvä, että hallitus pyrkii muun muassa edistämään kotimaisten elintarvikkeiden menekkiä nostamalla maito- ja lihatuotteiden alkuperävaatimukset esiin.

Budjettiriihi osoitti, että hallitus pystyy tekemään päätöksiä.