Hallitus laskee kiky-tunnelman varaan

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) viime viikolla esittelemä budjettiesitys ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Tuoretta valtiovarainministeriä sitovat hallitusohjelma, keväällä sovittu budjettikehys ja kovan väännön jälkeen työmarkkinoille syntynyt kilpailukykysopimus (kiky).

Budjettiesityksen liikkumavaraa supistavat hitaana jatkunut talouskasvu ja alhainen työllisyysaste. Vaikka työllisten määrä on vuoden aikana kasvanut, matkaa hallituksen tavoittelemaan 72 prosentin työllisyysasteeseen on paljon.

Valtiovarainministeriö ennakoi kesäkuussa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia. Nykyisten tietojen valossa kasvuennustetta saatetaan joutua alentamaan.

Orpon ensimmäinen budjettiesitys osoittaa, kuinka vaikeaa valtion velkaantumisen hidastaminen on. Etupainotteisista leikkauksista huolimatta velkaantumistahti ei ensi vuonna hidastu ja budjetin loppusumma paisuu tämän vuoden budjettiin verrattuna 800 miljoonaa euroa.

Esityksen mukaan valtio ottaa ensi vuonna uutta velkaa 5,9 miljardia euroa. Nettovelka kasvaa kuluvan vuoden budjettiin verrattuna noin 400 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaan julkisen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen pitäisi taittua laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

Hitaan talouskasvun ja työllisyysasteen odotettua hitaamman nousun lisäksi lisävelkaantumisen syynä ovat kiky-sopimukseen liittyvät tuloveron alennuslupaus. Palkansaajien tuloverotusta esitetään kevennettäväksi 0,5 prosenttiyksikköä. Myös eläkeläisten verotusta kevennetään vastaavasti.

Palkansaajien verotuksen keventäminen on kompensaatio sille, että kiky-sopimuksen yhteydessä työnantajamaksuja siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi.

Yrittäjyyteen kannustetaan muun muassa ottamalla käyttöön yrittäjävähennys ja muuttamalla arvonlisäverokäytäntöä. Metsien sukupolvenvaihdoksia helpotetaan ottamalla käyttöön metsälahjavähennys.

Keskustan, erityisesti elinkeinoministeri Olli Rehnin ajamaa yritysten investointivarausta budjettiesityksessä ei ole. Sitä ei myöskään tule parin viikon päästä pidettävässä budjettiriihessä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan investointivarauksesta ei päätetä budjettiriihessä, koska asia pitää selvittää kunnolla. Asiaan voidaan kuitenkin palata ensi vuoden aikana. (HS 12.8.).

Yllätystä budjetti ei tarjonnut myöskään verotuksen kiristyskohteiden suhteen. Muun muassa lämmitys- ja liikennepolttoaineiden verotusta kiristetään yhteensä 152 miljoonalla eurolla, ajoneuvoveroja sadalla miljoonalla ja kunnille menevää kiinteistöveroa 25 miljoonalla eurolla.

Maatalouden vaikeaan taloustilanteeseen budjettiesitys ei tuo helpotusta. Viime kevään kehysriihen yhteydessä päätös maatalouden kriisitukipaketista siirrettiin syksyn lisäbudjettiin yhteyteen.

Maatalousministeri Kimmo Tiilikaisella (kesk.) on kova työ edessä, koska Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa ministeri Orpo ei rahoja luvannut. Hänen mielestään pitää katsoa, mitä maatalouden tukemiseksi kevään jälkeen on tehty. Orpo ei lämmennyt myöskään maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron keventämiselle. (MT 10.8.)

Orpo nimesi budjettiesityksensä tiukkuuden ja toivon talousarvioksi. Toivoa näkyy siinä, että hallituksen talouspolitiikassa on laskettu paljon kilpailukykysopimuksen varaan. Sipilän mukaan investoinnit ja talous ovat myös fiilislajeja ja kilpailukykysopimus lisää uskoa.

Toivottavasti hallituksen luottamus tarttuu myös muihin suomalaisiin ja talouden hiipuminen kääntyy nousuksi. Jos näin ei tapahdu, lisää leikkauksia ja veronkiristyksiä on luvassa. Fiiliksen ja kiky-sopimuksen kannalta ne olisivat tuhoisia.