Eri asiat ovat suomalaisille tärkeitä Euroopan unionissa

Kuva: Timo Filpus

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan reilu enemmistö suomalaisista suhtautuu Euroopan unioniin myönteisesti. Vuosi sitten julkaistun tutkimukseen vastanneista 64 prosenttia kertoi suhtautuvansa myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen ja 17 prosenttia suhtautui kielteisesti. (Eva 9.5, 2023)

Suomalaisten myönteinen suhtautuminen on ollut korkealla jo vuosia, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti myönteisyyttä vuonna 2022 entisestään. Evan toimituspäällikön Sami Metelisen mielestä EU:n suosiota selittää todennäköisesti se, että Euroopan unioni sitoo Suomen poliittisesti länteen ja on Naton ohella Suomelle turvallisuusratkaisu.

Metelisen mukaan EU-myönteisyys heijastuu myös suomalaisten näkemyksiin yhteisvaluutta eurosta. Lähes 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista suhtautuu myönteisesti Suomen eurojäsenyyteen.

Eurobarometri-kyselyn mukaan suomalaisille EU-jäsenyyden parhaat puolet tarkoittavat erityisesti käytännön asioita. Tällaisia ovat muun muassa vapaa liikkuvuus, mahdollisuus opiskella ja tehdä töitä kaikkialla EU:n alueella sekä yhteinen raha. (Euroopan komissio 21.12.2023.)

Arvoista tärkein on rauha niin suomalaisille kuin EU-maiden kansalaisille. Tärkeitä ovat myös ihmisoikeudet, demokratia ja yksilönvapaudet. Suomalaiset nostavat kuitenkin oikeusvaltioperiaatteen yhdeksi tärkeimmistä arvoista, ja arvostavat sen korkeimmalle EU-maiden keskinäisessä vertailussa. Euroopan unioni merkitsee suomalaisille myös rauhaa, jonka merkitys on kiristyneen kansainvälisen tilanteen myötä noussut.

Suomalaisten mielestä suurin ongelma EU:ssa on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Toisena listalla on kansainvälinen tilanne ja kolmantena ympäristö ja ilmastonmuutos. Työttömyys, verotus sekä eläkkeet ovat selvästi pienempiä haasteita.

Ongelmista huolimatta kolme neljästä suomalaisesta näkee Eurobarometrin mukaan EU:n tulevaisuuden optimistisena.

Vaikka EU koetaan vahvasti arvoyhteisöksi, siellä tehtävillä päätöksillä on suoria, konkreettisia vaikutuksia meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Vaaleilla valittava Euroopan parlamentti hyväksyy osaltaan EU:sta tulevan lainsäädännön.

EU:n lainsäädännössä käsitellään muun muassa ympäristöä, turvallisuutta, muuttoliikettä, sosiaalipolitiikkaa, kuluttajien oikeuksia, taloutta, aluepolitiikkaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

Maatalous on EU:n pisimmälle integroitu ala, ja lähes kaikki maataloutta ja ruuantuotantoa koskevat päätökset tehdään EU-tasolla. Vaikka metsäasiat kuuluvat perussopimusten mukaan jäsenvaltiolle, ovat metsiä koskevat asiat nousseet päättymässä olevalla parlamenttikaudella päätöksenteon ytimeen. Ei ole yhdentekevää, ketkä näitä lakeja parlamentissa ovat säätämässä.

EU-parlamenttiin valitaan yhteensä 720 parlamentaarikkoa, joista 15 Suomesta. Äänestämällä ehdokasta, jolle samat asiat ovat tärkeitä kuin itselle, pystymme osaltamme edistämään haluamiamme asioita. Asiantuntevien ja yhteistyökykyisten edustajien painoarvo on lukumäärää suurempi.

Meillä on erilaisia näkemyksiä, mitkä asiat ovat tärkeitä. Niitä voi edistää äänestämällä sellaista ehdokasta, joka kokee samat asiat tärkeiksi. Jos ei tunne sellaista ehdokasta, esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden ja Ylen vaalikone auttaa löytämään sopivan ehdokkaan.

Jokainen ääni ratkaisee, ketkä valitaan Euroopan parlamenttiin valmistelemaan uusia lakeja. Äänestäminen ei ole velvollisuus, mutta se on demokratia antaman mahdollisuus vaikuttaa. Ennakkoon mahdollisuutta käytti vain 25,3 prosenttia äänioikeutetuista. Sunnuntaina on mahdollisuus käyttää ääntään.