EU:n politiikka vaatii rahansa

EU:ssa pohditaan kuumeisesti yhteisen budjetin rahoitusta vuoden 2020 jälkeen. Valmistelua leimaa tieto suuren nettomaksajan, Britannian, lähdöstä. EU-maiden jäsenmaksut ovat budjetin perusta. Ristiriita halutun politiikan ja sen rahoituksen välillä kasvaa, mikäli jommankumman perusteita ei muuteta.

Politiikan tavoitteet eivät EU:ssa näytä ainakaan pienenevän. Maatalous- ja aluepolitiikan rinnalle ovat nousemassa ainakin puolustus- ja maahanmuuttopolitiikka. Kaikki nämä vaativat rahaa ollakseen uskottavia. Tänään Brysselissä koolla olevat maatalousministerit tuskin haluavat romuttaa maatalouspolitiikkaa rahapulaan. Kun vaatimukset EU:n yhteisistä tehtävistä kasvavat, kasvaa samalla paine jäsenmaksujen korottamiseen.