Vaalikauden loppu hallitukselle raskas

Viime sunnuntaina pidetyn presidentinvaalin lopputulos oli selvä. Valitsijayhdistyksen ehdokkaana ollut tasavallan presidentti Sauli Niinistö valittiin jatkokaudelle ylivoimaisella äänimäärällä. Niinistö sai 62,7 prosenttia annetuista äänistä. Nykyisen vaalijärjestelmän aikana ketään ei ole aikaisemmin valittu presidentiksi ensimmäisellä kierroksella.

Vaalit sujuivat perinteisten puolueiden kannalta murheellisesti. Hallituspuolueiden ainoa ehdokas, keskustan Matti Vanhanen sai 4,1 prosenttia äänistä ja sijoittui kahdeksan ehdokkaan joukossa viidenneksi.

Hyvin ei mennyt myöskään oppositiossa olevien vasemmistopuolueiden ehdokkailla. SDP:n Tuula Haataisen ja vasemmistoliiton Merja Kyllösen yhteenlaskettu äänimäärä oli 6,3 prosenttia.

Parhaiten oppositiopuolueiden ehdokkaista menestyivät vihreiden Pekka Haavisto ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Oman puolueensa perustanut ja valitsijayhdistyksen ehdokkaana ollut Paavo Väyrynen keräsi neljänneksi eniten ääniä.

Kokoomuksen kannalta tilanne on paras, vaikka puolueella ei ollutkaan ”omaa” ehdokasta. Puolueen entisen puheenjohtajan ja presidenttiehdokkaan taakse oli helppo ryhmittyä.

Vaikka presidentinvaali on korostetusti henkilövaali eikä Niinistön laaja kannatus yli puoluerajojen ollut yllätys, tulos antaa puolueille paljon pohdittavaa.

Vasemmisto-oppositio joutuu miettimään, miksei edes peruskannattajakunta äänestänyt puolueiden omia ehdokkaita, vaikka maassa on porvarihallitus ja -presidentti. Edes sopivasti vaalien alla ay-liikkeen aloittama protestointi vuoden alussa voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivimallia vastaan ei satanut vasemmistopuolueiden laariin.

Presidentti Niinistön torstaina alkavan toisen kauden aluksi nähdään perjantaina poliittinen lakko, joka pysäyttää muun muassa julkista liikennettä ja viennin.

Periaatteessa presidentinvaaleilla ei ole vaikutusta eduskunnan ja hallituksen työskentelyyn eikä hallituksella pitäisi olla vaalituloksen vuoksi mitään hätää.

Hallituksen tavoitteet näyttävät toteutuvan ja yhteistyö presidentin kanssa sujuu. Talouskasvu on ylittänyt ennusteet, vienti vetää ja työllisyys kohenee. Kansalaisten luottamus talouteen on historiallisen vahva. Myös yritysten luottamusmittarit ovat kaikilla toimialoilla pitkän aikavälin yläpuolella.

Jälkijäristyksiä on kuitenkin odotettavissa, ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle presidentinvaalin seuraukset saattavat aiheuttaa todellisia ongelmia.

Hallituksen eduskuntaenemmistö kutistuu kevään aikana. Nyt hallituspuolueilla on 106 kansanedustajaa. Koska puhemies ei osallistu äänestyksiin, enemmistö on nyt viiden edustajan varassa.

Keskustan kunniapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen aikoo palata Mikko Kärnän (kesk.) tilalle eduskuntaan ja perustaa oman eduskuntaryhmänsä. Sipilän johtama hallitus ja puolue saavat Väyrysestä äänekkään arvostelijan.

Väyrynen on asemoinut oman kansalaispuolueensa eduskunnassa opposition oppositioksi. Puolue aikoo myös osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin. Puolueen puheenjohtajan Sami Kilpeläisen mukaan kansalaispuolue tavoittelee keskisuuren puolueen asemaa ja Väyryselle pääministerin paikkaa.

Laura Huhtasaaren kohtalainen menestys presidentinvaaleissa voi saada monen perussuomalaisista lähteneen kansanedustajan pohtimaan seuraavien eduskuntavaalien asetelmaa. Millaista hallituspolitiikkaa sinisten pitäisi tehdä, että puolue olisi varteenotettava puolue vaalien jälkeen?

Hallituksen suuret uudistukset ovat edelleen kesken. Jos ne halutaan toteuttaa, tarvitaan hallitukselta tiivistä yhteistyötä ja turnauskestävyyttä.