Italia haastaa EU:n talouskurin

Samaan aikaan, kun uudet europarlamentaarikot aloittivat viime viikolla uuden viisivuotiskautensa aloitti Italia puoli vuotta kestävän EU:n puheenjohtajakautensa.

Italian helmikuussa valittu pääministeri Matteo Renzi on aloittanut sekä pääministerin tehtävät sekä maansa EU:n puheenjohtajuuden räväkästi. Hänen mielestään sekä Italian että Euroopan on muututtava.

Huolimatta siitä, että Italian julkinen velka suhteessa bkt:hen on jo yli 130 prosenttia, on Renzi luvannut italialaisille kymmeniä miljardeja euroja maksavan elvytyspaketin. Tavoitteena on myös uudistaa Italian hallintomalli.

Renzi haluaa elvyttävämpää talouspolitiikkaa ja muutoksia myös EU:hun. Hän haluaa joustoja jäsenmaiden julkista velkaa ja alijäämää rajoittavaan vakaus- ja kasvusopimukseen. Renzin mielestä Euroopan ei pitäisi keskittyä pelkästään säästämiseen, vaan kasvuun, työllistämiseen ja uudistuksiin.

Italian pääministeri ei ole ajatustensa kanssa yksin. Samansuuntaisia ajatuksia ovat esittäneet monet muutkin EU-maiden demarijohtajat, joiden mielestä erityisesti Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ajama säästöjen ja talouskurin linja on epäonnistunut.

Joustojen vaatiminen kasvu- ja vakaussopimukseen on ymmärrettävää, mutta toisaalta todella myöhäistä.

Vaikka EU-maiden johtajat sopivat viime viikolla pidetyn huippukokouksen yhteydessä, ettei muutoksia sopimuksen sisältöön tehdä, ovat jo lähes kaikki euromaat rikkoneet sääntöjä Saksan ja Ranskan perässä. Suomenkin julkisen velan ennakoidaan ylittävän 60 prosenttia bkt:stä lähitulevaisuudessa.

SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne kehottaa kuuntelemaan Italian vaatimuksia talouskurin höllentämisestä. EU:n on Rinteen mukaan käytettävä kaikki mahdolliset keinot kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi. Säännöt eivät saa olla tavoitteen esteenä. (Yle 3.7.)

Rinne osallistui maanantaina ensimmäistä kertaa euroryhmän kokoukseen.

Rinteen mukaan konkreettisia suunnitelmia joustojen käytöstä ei vielä ole. Yksi mahdollinen esitys on, että julkisen velan ottamista infrastruktuuri-investointeihin ei laskettaisi kasvu- ja vakaussopimuksen mukaiseksi julkiseksi velaksi.

Muutama viikko sitten aloittanut pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallitus päätti, oman kertomansa mukaan, 1,1 miljardin euron kasvu- ja työllisyyspaketista. Todellisuudessa paketti on huomattavasti pienempi ja painottuu tuleville hallituskausille.

Yksi keskeinen paketin osa on valtion osallistuminen Helsingin Pisara-radan ja Espoon länsimetron rakentamiseen sekä Tampereen raitiotiehen.

Rinne perustelee myönteisyyttään Italian velkaelvytykselle myös sillä, että Euroopan talouskasvulla on suuri merkitys Suomelle, koska 55 prosenttia vientituloista tulee Euroopan unionin alueelta.

Rinne on oikeassa siinä, että Suomen työllisyyden ja talouskasvun kannalta Euroopan talouskasvulla on merkitystä. Se, miten investoinnit tunneleihin ja raitioteihin parantavat Suomen vientiä ja kilpailukykyä Euroopassa on eri asia.

Suomen ongelmana on kilpailukyvyn puutteen lisäksi teollisen pohjan rapautuminen. Teollisuuden pitää olla Euroopan talouden elpyessä iskussa, koska samoille markkinoille pyrkivät muutkin.

Italian pääministerin Renzin mielestä Eurooppa voi selviytyä nykyisestä kriisistä vain syventämällä yhdentymistään kohti Euroopan Yhdysvaltoja.

Tarkoittako Renzi esimerkiksi yhteisvastuun lisäämistä jäsenvaltioiden veloista?