Takuulla vauhtia investointeihin

Uhat Euroopan orastavan talouskasvun yltä eivät ole hälvenneet. Tällä kertaa huolestuttavimmat viestit eivät tule Kreikasta, Portugalista tai Espanjasta. Euroopan suurin pankki, saksalainen Deutsche Bank on pahoissa vaikeuksissa.

Viime vuonna seitsemän miljardin tappion tehnyt ja muutenkin valmiiksi raskaassa lastissa uiva pankki sai pari viikkoa sitten postia Yhdysvalloista. Yhdysvaltojen oikeusministeriö vaatii Deutsche Bankilta 14 miljardia euroa korvauksia. Korvausvaatimukset juontavat juurensa maailmanlaajuisen taantuman aiheuttaneisiin subprime-luottoihin.

Saksalaispankin mahdollisen kaatumisen pelätään aiheuttavan samanlaisia ongelmia kuin Lehman Brothersin kaatuminen vuonna 2008. On kuitenkin todennäköistä, ettei pankin anneta kaatua, koska se olisi liian suuri riski.

Uhista huolimatta Euroopan talouden elpyminen jatkuu. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) eilen julkistaman arvion mukaan Suomenkin talous on kääntymässä nousuun pitkän taantuman jälkeen. Nousuvauhti on kuitenkin tuskastuttavan hidas. IMF:n mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,9 ja ensi vuonna 1,1 prosenttia.

Talouskasvun hitauteen on monta syytä, mutta yksi merkittävimmistä on investointien vähäisyys. Pienten ja keskisuurten yritysten investointeja on rajoittanut rahoituksen saatavuus. Toisaalta asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä pk-yritysten rahoitusongelmista. Joidenkin mielestä kaikkiin järkeviin investointeihin löytyy rahoitus. Toisten mielestä rahaa saavat vain sellaiset yritykset, jotka eivät sitä tarvitse.

Pankkien mahdollisuuksiin lainoittaa riskipitoisia investointeja vaikuttaa vakavaraisuusäännösten kiristyminen. Deutsche Bankin vaikeudet ovat varoittava esimerkki riskeistä, vaikka vaikeudet eivät johdukaan peruspankkitoiminnasta.

Euroopassa on kehitetty investointien vauhdittamiseksi erilaisia instrumentteja. Euroopan keskuspankki (EKP) ostaa yritysten ja jäsenmaiden velkakirjoja 80 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP on myös luvannut pankeille rahaa erittäin edullisin ehdoin niin paljon kuin on tarpeen.

EKP:n toimien seurauksena korkotaso on tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen. Vaikka raha on halpaa, investointilainoihin tarvitaan takuut. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esittikin hiljattain EU:n investointirahaston kaksinkertaistamista 630 miljardiin euroon vuoteen 2022 mennessä.

Jo nykyisellään Euroopan investointipankin (EIP) toimet heijastuvat Suomeen. Pienten ja keskisuurten yritysten on mahdollista saada EIP:n rahastoista takauksia lainoilleen. Jo aiemmin päätettyjen takausten lisäksi Suomeen odotetaan 40 miljoonan sijoituksella 400 miljoonan euron riskirahoitusta pk-yrityksille.

Yrityksen on mahdollista saada rahastosta 50 prosentin takaus lainalleen. Pankin riskiä pienentää edelleen, että Finnveran osuus takauksesta voi olla EIP:n takauksen lisäksi 30 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Jussi Yli-Lahden mukaan takausten ansiosta yrityksen vakuusvaatimukset kevenevät ja lainamarginaalit putoavat (MT 3.10.).

Maa- ja metsätalousministeriössä harkitaan EIP:n takausten ottamista käyttöön myös maatilojen investointeihin. Ministeriössä selvitetään, parantaako EIP:n rahoitusjärjestely aidosti maatilojen lainansaantimahdollisuuksia.

EU:n tarjoamat rahoitus- ja takuumahdollisuudet pitää selvittää tarkasti. Jos niiden avulla on mahdollisuus helpottaa investointeja ja pienentää pankkien riskejä sekä alentaa yrittäjän korkokuluja, pitää mahdollisuuksiin tarttua ripeästi.

Kaikki keinot, joiden avulla Suomeen saadaan lisää tuotannollisia investointeja, pitää hyödyntää. Ilman investointeja talouskasvua on turha odottaa.