Maatalouspolitiikalla on myös aluepoliittinen tehtävä

MTK:N puheenjohtaja Juha Marttila toivoo valtiovallan ja kaikkien sidosryhmien osallistuvan keskusteluun ruuantuotannon tulevaisuudesta ja siitä, kannattaako maatalouteen kaikkialle Suomessa investoida. Kuva: Carolina Husu

MT Livessä viime viikolla vieraillut MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kaipaa maatalouden kannattavuuden ympärille laajempaa tulevaisuuteen tähtäävää keskustelua. Hänen mielestään yksi kysymys on, että ollaanko jo sellaisessa tilanteessa, jossa Suomessa on alueita, joille ei maatalouteen kannata investoida. (MT Live 12.6.)

Maatalouden rakennemuutos on jatkunut vauhdikkaana jo vuosikymmeniä, eikä vauhti ole ainakaan hidastumassa. Viljelystä ja kotieläinten hoidosta saatava taloudellinen tulos laskee. Jos maataloudesta halutaan tulevaisuudessa saada toimeentuloa, pitää peltoalaa ja eläinmäärää koko ajan kasvattaa.

Tilakoon kasvattaminen lisää viljelijöiden velkataakkaan. Marttilan mielestä pitää keskustella muun muassa siitä, miten saadaan rahoitusta tarvittavaan rakennemuutokseen. Keskustella pitää myös siitä, onko maatalouspolitiikalla minkäänlaista aluepoliittista tehtävää, vai katsotaanko maatalouspolitiikka puhtaasti elinkeinopolitiikaksi.

Jo vuosikymmeniä sitten joku totesi, että Suomessa maatalouspolitiikkaa ymmärtää vain kaksi henkilö ja toinen heistäkin väärin. Ymmärrys maataloudesta ei ole ainakaan kaikkialla lisääntynyt. MTK:n Itä- ja Keski-Suomen liitot kysyivät toukokuussa jäseniltään kokemuksia asioinnista pankkien kanssa. Kyselyyn vastanneista noin 200 tuottajasta yli 70 prosenttia oli sitä mieltä, ettei pankeilla ole ymmärrystä ja asiantuntemusta toimialasta. (MT 12.6.)

Suomen liityttyä Euroopan unioniin, meillä alettiin soveltaa EU yhteistä maatalouspolitiikkaa (cap). Maatalous, siihen liittyvä tukipolitiikkaa ja muun muassa ympäristövaatimukset eivät ole maatalouspolitiikkaa yksinkertaistaneet.

Tuen saamiseksi viljelijöiden on muun muassa noudatettava elintarviketurvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja ympäristöä koskevia määräyksiä. Tarkoituksena on varmistaa kuluttajalle ja ympäristölle turvallinen ja kestävä maataloustuotanto.

Marttilan kysymys maatalouspolitiikan aluepoliittisesta tehtävästä on tärkeä ja ajankohtainen, koska myös capissa on selkeä aluepoliittinen elementti. Se on maaseudun kehittäminen. Sen on tarkoitus edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Maaseudun kehittämisohjelmat ovat EU-osarahoitteisia ja tiettyjen EU-raamien mukaisesti jäsenmaiden omiin tarpeisiin rakennettuja.

Manner-Suomen maaseutuohjelman tarkoituksena on tukea kasvua ja kehitystä, tuoda hyvinvointia koko Suomelle. Suomessa vain suurimpien kaupunkien keskustat on rajattu maaseutuohjelman ulkopuolelle.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkasi hallitusohjelmassaan myös cap-tuista yhteensä noin 240 miljoonaa euroa. Leikkaukset kohdistuvat maaseudun kehittämisrahoihin. Maaseudun kehittämisrahoista tehtävät leikkaukset vähentävät valtion menoja noin 140 miljoonaa euroa. Koska EU maksaa vastinrahaa, nousee summa 240 miljoonaan euroon. EU:lta tähän tarkoitukseen tulossa ollutta rahaa ei oteta vastaan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet ovat ajaneet Itä-Suomen yritystoiminnan vaikeuksiin. Myös tuulivoiman rakentaminen on Itä-Suomea koskevien rajoitusten takia keskittynyt Länsi-Suomeen.

Maataloudella on menestymisen mahdollisuudet myös Itä-Suomessa, jos niin halutaan. MTK:n johtokunnan linjauksen mukaan maataloudella on edelleen aluepoliittinen tehtävä. Marttilan mielestä yhteiskunnan pitäisi tehdä enemmän, että maatalous ja ruuantuotanto voisi kehittyä myös Itä-Suomessa.

Maatalouspolitiikka on vahvan aluepoliittisen ulottuvuuden lisäksi yhä enemmän myös osa turvallisuuspolitiikkaa.