Maaseutu iski takaisin
Vaikka muuttoliike Helsingistä muualle Suomeen on ennätysmäistä, yhteiskunnallinen keskustelu kaupungistumisen nurjista puolista ei ota Suomessa tulta alleen.
Toivottavaa olisi, että Sitra ottaisi kaupungistumisen haitat uudelleen tutkimuksen kohteiksi. Kuva: Jaana Kankaanpää20.6.202204:00
Edelleen pääkaupunkiseudulle rakennetaan huomattavaa määrää asuntoja, joiden aiheuttamat päästöt pitäisi muualla sitoa.
Metsien hakkuita koskevan keskustelun tuoksinassa unohduksiin jää, että kaupunkirakentamisen alle jäävä metsämaa ei koskaan enää palaa entiselleen. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen ehkäisyssä asia kannattaisi pitää esillä.
Vielä muutama vuosi sitten muun muassa eduskunnan alainen ajatushautomo Sitra kiinnitti huomiota betonirakentamisen ja hiiliteräskomponenttien aiheuttamaan valtavaan päästöön.
Sittemmin into on hiipunut.
Porissa MTK:n liittokokouksen paneelissa puhunut Sitran johtaja Mari Pantsar myönsi tämän ja kertoi tulevaisuuden tutkimuksen keskittyvän nyt muun muassa luonnon biodiversiteetin säilyttämiseen.
Pantsar kuitenkin piti kaupungistumista edelleen ympäristön kannalta ongelmallisena. Erityisesti vanhan rakennuskannan purkaminen uuden tieltä edustaa kyseenalaista kehitystä.
Toivottavaa olisikin, että Sitra ottaisi kaupungistumisen haitat uudelleen tutkimuksen kohteiksi.
Erityisesti kulutuskulttuurin lippulaivoiksi kohonneet valtavat ostoskeskukset tuottavat jo rakennusvaiheessa valtavat päästöt. Myös valtavien rakennuskompleksien lämmitys ja ilmastointi ovat ilmastonmuutoksen näkökulmasta vaikeasti perusteltavissa.
Kun etätyö tuli korona-pandemian aikana jäädäkseen suomalaiseen työelämään, monet pienetkin paikkakunnat ovat saaneet muuttovoittoa.
Etätyön ansiosta työmatkaliikenne on olennaisesti vähentynyt, mikä on liikenteen päästöjen kannalta myönteistä, ihmisten omasta ajankäytöstä puhumattakaan.
Monille pienille paikkakunnille murros on tuonut uusia asukkaita, jotka asuvat vapaa-ajanasunnoillaan yhä pidempiä aikoja tai jopa muuttavat uuteen asuinkuntaan
Kun seuraavaa hallitusohjelmaa jo kovasti eri etujärjestöissä ja puolueissa muodostetaan, asumisen iso murros pitäisi ottaa huomioon.
Viimeinkin kannattaisi myös laskea, onko metropoliasumisen tukeminen satojen miljoonien eurojen asumistuella enää mielekästä.
Vaikka rakennusteollisuus kuinka lobbaisi uuden tiiviin kaupunkirakentamisen puolesta, ihmisten halu asua väljemmin ja ekologisemmin kannattaa ottaa huomioon.
Pääkaupunkiseutu elää ja kehittyy edelleen, mutta pääasiassa opiskelijoiden ja maahanmuuttajien ansiosta.
Toimistorakentamisen ja valtavasti energiaa ja päästöjä tuottavien liikekeskusten mielekkyys saattaa nyt tulla tiensä päähän.
Uudessa suomalaisessa asuntopolitiikassa maaseudun vastaisku kannattaa ottaa tosissaan.
Hajautettu asuminen, hallinto ja elinkeinorakenne on nykyisessä yhä epävarmemmaksi käyvässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kaupunkeja turvallisempaa.
Asuntopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka kohtaavat aivan uudessa tilanteessa tavalla, jota ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ei osattu edes kuvitella.
Suurimpia voittajia viime vuosien muuttoliikkessä ovat olleet pääkaupunkiseudun ja muiden kaupunkien kehyskunnat, jotka pystyvät tarjoamaan väljää asumista ja riittävät palvelut erityisesti lapsiperheille.
Samalla maaseutumainen asumismuoto on nousemassa kaupunkien rinnalle. Ja trendi vain vahvistuu.
Suurelle osalle suomalaisista maakunnissa asuminen on joka tapauksessa metropolialuetta mukavampaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
