Puu on Suomelle paras vaihtoehto

Tutkijat, professorit ja erilaiset asiantuntijat ovat ottaneet innokkaasti kantaa muun muassa energia-, metsä- ja ilmastopolitiikkaan. Vaikka asiat usein uutisoidaan, että tiedeyhteisö olisi asiasta laajasti samaa mieltä, löytyy paljon myös vastakkaisia perusteltuja mielipiteitä.

Hyvä esimerkki on metsien hakkuiden vaikutus metsien hiilensidontakykyyn ja luonnon monimuotoisuuteen. Osan mielestä lisähakkuut tuhoavat sekä hiilensidontakyvyn että monimuotoisuuden. Toisten mukaan hakkuita voidaan lisätä ilman, että kumpikaan kärsii.

Muun muassa Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professorin Pekka Kaupin ja Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n professorin Tomas Lundmarkin mielestä metsien käyttö torjuu ilmastonmuutosta. Heidän mukaansa Suomen ja Ruotsin pitäisi ottaa yhteiseksi strategiaksi edelleen lisätä metsien kasvua, puuvarantoja ja hakkuita.

Metsäyhdistyksen verkkosivuilla ja Svenska Dagbaladet -lehdessä julkaistussa kirjoituksessa professorit toteavat, että hakkuiden vähentämistä ja lisäsuojelua ajavat ympäristöjärjestöt tarkoittavat hyvää, mutta tosiasiat puhuvat muuta. Suurimman ilmastohyödyn tuo talousmetsien käyttö.

Kaupin ja Lundmarkin mukaan luonnonsuojelun kannalta on tärkeintä korvata kivihiili, öljy ja sementti uusiutuvilla tuotteilla. Tässä ei onnistuta, jos uusiutuvien metsäraaka-aineiden lisääntyvälle käytölle ei löydy halua.

Tiedeyhteisö on harvinaisen yksimielinen, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää rajoittaa. Erityisesti kivihiilen ilmastovaikutuksia pidetään haitallisina. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteena onkin lopettaa kivihiilen käyttö kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Teoria on eri asia kuin käytäntö. Huolimatta kivihiilen hinnan kaksinkertaistumisesta, lisääntyi sen käyttö viime vuonna Suomessa kaukolämmön tuotannossa lähes kolmanneksen. Energiateollisuuden mukaan kasvua selittää se, että maakaasun hinta nousi kivihiiltä nopeammin. Erityisesti Helsingissä hiilen käyttö lisääntyi. (MT 31.3.)

Asiantuntijat ovat eri mieltä myös ydin-, tuuli-, ja aurinkovoimaloiden kannattavuudesta.

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Markku Ollikaisen mielestä ydinvoima ei kannata Suomessa ilman tukea. Fennovoiman rakenteilla olevan ydinvoimalan tuotantoa joudutaan hänen arvionsa mukaan tukemaan loputtomiin.

Ollikaisen mielestä sen sijaan ensimmäiset ilman tukea rakennetut täysin kilpailukykyiset tuuli- ja aurinkovoimalat ovat jo olemassa.

Fennovoiman omistajiin kuuluvan Voimaosakeyhtiö SF:n ja Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto ei ole nähnyt yhtään tuuli- ja aurinkovoimalaa, joka kannattaisi ilman tukea. Lehto uskoo, että ydinvoima on kannattavaa, vaikka sähkön markkinahinnat on pilattu suurilla tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuilla.

Tilanne on johtanut Lehdon mukaan siihen, ettei minkäänlainen investointi sähkön tuotantoon nyt kannata. Tästä seuraa, että sähkön tuonti Suomeen kasvaa.

Erilaisia näkemyksiä sähkön tuotantotapojen kannattavuudesta selittää ainakin osaksi Lappeenrannan yliopiston professorin Esa Vakkilaisen näkemys, että pääomavaltaisen energian tuotantokustannus riippuu lähes täysin laskentakorosta. Mitä korkeampi korkovaatimus on, sitä kannattamattomampaa tuotanto on.

On hyvä, että keskusteluissa tuodaan esiin erilaisia näkökulmia esiin. Näkemysten erilaisuus osoittaa, ettei vain yhtä totuutta ole olemassakaan.

Jos tavoitteena kuitenkin on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja hiilidioksidipäästöjen hillitseminen, puulle ei ole Suomessa realistista vaihtoehtoa.