Ukrainan kriisi vaarantaa koko maailman ruokaturvan

Vaikka erilaisia koronarajoituksia puretaan eri puolilla maailmaa, kriisi – varsinkaan sen seuraukset – ei ole ohi. Pandemian seurauksena maailmassa on ajauduttu vakavaan energiakriisiin ja tuotannossa tarvittavien erilaisten komponenttien pulaan. Tilannetta pahentaa entisestään jännittynyt tilanne Ukrainan ja Venäjä rajalla.

Kriisien seurauksena myös maailman ruokaturva on ajautumassa pahenevaan kriisiin. Koska Ukraina ja Venäjä ovat maailman suurimpia viljanviejiä, niiden välinen sota heikentäisi maailman ruokaturvaa entisestään. Korvaavia vientimaita ei ole laajasti näköpiirissä. (MT 14.2.)

Yhdysvaltojen maatalousministeriön ennusteen mukaan Ukraina on tällä satokaudella maailman kolmanneksi suurin vehnänviejä ja neljäs maissin viennissä. Myös Venäjä on kehittänyt maatalouttaan voimakkaasti viime vuosina. Samaan aikaan kun muualla kärvistellään korkeiden lannoitehintojen kanssa, maakaasuvarat varmistavat, ettei Venäjällä ole ongelmia lannoitteiden saannin ja hintojen kanssa.

Valtaosa Venäjän ja Ukrainan viljanviennistä tapahtuu Mustanmeren kautta ja Venäjä on keskittänyt laivastoaan sinne. MTK:n vilja-asiamies Max Schulman muistuttaa, että jos laivayhtiöt alkavat karttaa Mustaamerta, viljan vienti saattaa hidastua. Sillä olisi hänen mukaansa kauaskantoisia seurauksia.

Maailman elintarvikejärjestön FAO:n mukaan vuonna 2020 Ukrainasta viety vilja kattoi 14 maassa vähintään 10 prosenttia vehnän kulutuksesta. Nämä maat sijaitsevat Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä. Alueet ovat jo valmiiksi kriisiherkkiä.

Ruokaturva on Suomessakin oman tuotannon varassa. Tällä hetkellä oma ruokaturvamme on suuressa vaarassa. Lannoitteiden korkeat hinnat uhkaavat jättää merkittävän osan pelloista kylvämättä. MTK:n Keski- ja Itä-Suomen liittojen lihavaliokunnan mukaan kustannuskriisin seurauksena kotieläintilat vähentävät tuotantoaan ja merkittävä osa lihatiloista on lopettanut tai lopettamassa tuotantoaan.

Ruuantuotannon heikko kannattavuus on ollut jo kauan tiedossa, mutta siihen ei ole yrityksistä huolimatta löydetty ratkaisua. Ruokaturva nousi vuoden 2020 keväällä julkiseen keskusteluun, mutta asia unohtui pian.

Viime aikoina on tapahtunut muutos. Nyt kriisitietoisuus oman ruuantuotannon tilasta on korkealla tasolla, ja ratkaisua etsitään tosissaan. Myös Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) perjantaina julkaiseman korontilanteeseen liittyvän tilannekatsauksen mukaan maatalouden kriisi on uhka tuotannolle. HKV:n mukaan akuutilla kannattavuuskriisillä on tuotannollisia vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.

Ratkaisua on etsitty muun muassa ruokaketjun sisäisestä tulonjaosta, mutta erittäin laihoin tuloksin. Myös ruokamarkkinalain muuttamista on väläytetty. Tässä lehdessä olevassa Yliö-kirjoituksessaan Luonnonvarakeskuksen maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi esittää maataloustuottajien neuvotteluaseman parantamiseksi tuottajaorganisaatioita.

Vaikka ratkaisu pitäisi löytyä markkinoilta, edellä mainituista keinoista ei ole apua akuuttiin tilanteeseen. Rakenteelliset ongelmat ruokaketjussa on ratkaistava, mutta maatilojen selviämiseksi pahimman yli tarvitaan nopeita toimia. Voisiko käytössä olevista erilaisista yritysten koronatuista löytyä nopea ratkaisu?

Ruokaturvasta on huolehdittava aina, koska ruokakriisin keskellä se on myöhäistä. Kerran menetettyä ruuantuotantoa on vaikea saada takaisin. Suomen kaikki pellot tarvitaan tuotantokunnossa. Maailmanpolitiikan myrskyissä on vahvoilla se, jolla on ruokaa muidenkin tarpeisiin.

Maailmanpolitiikan myrskyissä on vahvoilla se, jolla on ruokaa muidenkin tarpeisiin.