Muutos huomioitava investoinneissa

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Teresa Haukkala arvioi, että koronakriisi muokkaa ja muuttaa maailmaa monella tavalla. Yksi tällainen muutos on ihmisten lisääntynyt halu muuttaa maalle sekä ulkomailta tulevien halukkuus muuttaa Suomeen. (MT 30.10.)

Maaseudun vetovoiman kasvusta kertoo myös Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TSN Agrilla teettämä kysely. Siihen vastanneista 62 prosentin mielestä maaseudun vetovoima on koronan seurauksena kasvanut. Tämä on näkynyt myös mökkikaupan ja maaseudulla sijaitsevien omakotitalojen kaupan vauhdittumisena.

Haukkalan mielestä ajasta ja paikasta riippumaton työ on nyt totta, mutta koko yhteiskunnan olisi seurattava muutoksessa mukana ja mahdollistettava monipaikkainen elämä. Samalla Suomi voisi paremmin houkutella maahan osaavaa ja globaalisti hyvin verkottunutta väkeä.

Monipaikkaisuus edellyttää Haukkalan mukaan kuitenkin muutoksia ajattelussa ja joustavuutta yhteiskunnan rakenteissa ja lainsäädännössä.

Muutoksia ajattelussa todellakin tarvitaan, koska luonnonlakina pidetty kaupungistuminen on koronakriisin seurauksena hiipunut. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan kaupunkeihin tehdään liikaa investointeja ja niiden palvelut ylimitoitetaan.

Investointipäätöksiä tehdään väärin perustein, koska niissä ei huomioida maalla asumista eikä etätöitä. Investointipäätöksiä tehdään sen perusteella, mikä on asukkaan vakituinen asuinkunta vuoden alussa. Virheinvestoinnit johtavat kaupunkien palvelujen ylimitoitukseen ja maaseudun palvelujen karsimiseen.

Luken professorin Hilkka Vihisen ja erikoistutkijan Olli Lehtosen mukaan jo ennen koronakriisiä suomalaisista 2,4 miljoonaa henkilöä asui osan vuodesta muualla kuin vakituisessa asunnossaan. Nyt ihmiset asuvat ja työskentelevät mökeillään vielä enemmän kuin aikaisemmin.

Joustava siirtyminen etätöihin on tutkijoiden mielestä yksi tekijä siinä, että Suomen kansatalous on pärjännyt kriisissä monia muita maita paremmin.

Muiden palvelujen ohella toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat avainasemassa. Vihisen ja Lehtosen mukaan valokuitua voi verrata teihin ja sähköön, koska ne vaikuttavat vahvasti alueiden talouskehitykseen. Tutkijat ovat oikeassa todetessaan, että tarjolla olevaa EU:n elvytysrahaa pitäisi käyttää muun muassa valokuituverkon rakentamiseen.

Yhteiskuntasuunnittelussa on otettava vahvasti huomioon ihmisten lisääntynyt halua maallemuuttoon ja monipaikkaisuuteen, koska koronakriisin jälkeen yhteiskunta ei palaudu entiselleen. Suomen Yrittäjien elokuussa julkaiseman yrittäjäbarometrin mukaan 30 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä monipaikkaista työskentelyä pysyvästi.

Monipaikkaisuudella ja etätyön lisääntymisellä on vaikutusta ilmastonmuutoksen torjunnassa, koska työmatkaliikenne on vähentynyt. Muutos voi edesauttaa myös tuottavuuden lisääntymiseen. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan etätöihin siirtyminen on säästänyt työaikaa yli neljänneksellä työntekijöistä yli tunnin jokaisena etätyöpäivänä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus pohtii parhaillaan, mihin EU:lta tulevaa elvytysrahaa käytetään. Näissä pohdinnoissa pitää ottaa huomioon yhteiskunnassa tapahtunut nopea ja iso muutos. Muutos pitää huomioida myös edelleen kesken olevassa sote-uudistuksessa. Vanhat ennusteet esimerkiksi väestöpohjan kehityksestä on syytä päivittää.

Maailmanlaajuinen kriisi on osoittanut, kuinka tärkeää on huolehtia koko maan pitämisestä toimintakuntoisena. Maaseutu ja monipaikkaisuus ovat nyt megatrendi.

Maaseutu ja monipaikkaisuus ovat nyt megatrendi.