Biotalous vaatii tietoa
”Biotaloutta voi olla ilman toimivaa maa- ja metsätaloutta.”Biotaloudesta on kasvanut talousvaikeuksien keskellä miltei muotivillitys. Tämä on hyvä asia. Biotalous on kestävää ja vihreää taloutta.
Laaja biotalous käsittää maa- ja metsätalouden lisäksi kestävän vesi-, energia- ja materiaalitalouden. Ankarat luonnonolot ovat pakottaneet suomalaiset biotalouden huippuosaajiksi.
Huipulla olo vaatii tuekseen joka päivä uutta tietoa. Uudet innovaatiot perustuvat lähes aina tutkimukseen, johon Suomi on perinteisesti uskaltanut myös panostaa.
Valtioneuvosto on nimennyt biotalouden ja energiatehokkuuden Suomen kärkihankkeiksi. Niiden varaan odotetaan syntyvän kymmenessä vuodessa 100 000 uutta työpaikkaa, ja vuonna 2025 biotaloustoimialan liikevaihto yltäisi jopa 100 miljardiin euroon.
Valtion rahanjaossa kaikki bio-alkuinen on nyt etusijalla. Yritykset ja toimialat käyttävät myös kaiken luovuutensa, jotta tuo etuliite voitaisiin liittää niiden toimintaan.
On hyvä, että strateginen suunta on selvillä. Valtion päätöksenteossa näyttää kuitenkin unohtuvan, ettei biotaloutta voi olla ilman toimivaa maa- ja metsätaloutta.
Hallitus on toistuvilla leikkauspäätöksillään kurjistanut alkutuotannon asemaa. Keskittämispolitiikka puolestaan ajaa väestöä kasvukeskuksiin, vaikka biotalouden tulevat työpaikat ovat aivan muualla.
MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi nosti keskiviikkona (MT 8.10.) esille huolen alkutuotannon tutkimusvaroista. Tässä tutkimuksessa kivijalka on vuodenvaihteessa aloittava Luonnonvarakeskus, mutta jo ennen laitoksen syntymää hallitus ilmoitti mittavista leikkauksista sen rahoitukseen.
Hallitus asettaa Suomen toivon kasvavan biotalouden varaan, mutta samalla murentaa sen perusteita. Ristiriidalle pitäisi tehdä jotain pikaisesti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
