Epävarmuudessa turvataan kiinteään

Kiinteä omaisuus lisää kiinnostavuuttaan sijoituskohteena.

Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn perusteella joka viides suomalainen pitää metsään sijoittamista kiinnostavana. Vielä useampaa, joka kolmatta, kiinnostavat muut kiinteistöt (MT 13.5.).

Kyselyn toteutti kuunvaihteessa MT:n toimeksiannosta Gallup Elintarviketieto. Vastaajia oli yhteensä 1147.

Kyselyn selkein muutos on pörssin kiinnostavuuden väheneminen. Vain harva vastaajista oli ehtinyt perehtyä hallituksen päättämään osinkoverotuksen muutokseen, mutta eniten kiinnostus pörssisijoittamiseen väheni juuri veropäätökseen perehtyneillä.

Rahastot, vakuutukset ja pankkitalletukset kiinnostavat sijoituksina kukin edelleen noin 20 prosenttia vastaajista. Kyselyn mukaan myös niiden kiinnostavuus heikkeni veropäätösten seurauksena.

Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole varsinaista ”ongelmaa” ylimääräisen, sijoitettavan rahan kanssa. Silti sijoittajien mieltymyksillä on myös heidän omaa elinpiiriään laajempia vaikutuksia.

Moni ”sijoittaa” varojaan kiinteistöihin valitsemalla omistusasunnon vuokra-asumisen sijaan. Se, kuinka paljon muuta sijoituspääomaa asuntomarkkinoille suuntautuu, vaikuttaa sekä asuntojen hintoihin että asumisen ja rakentamisen kustannuksiin.

Merkillepantavaa MT:n kyselyssä oli, ettei sijoittaminen listaamattomiin yrityksiin kiinnostanut juuri ketään. Luultavasti listaamattomissa yrityksissä löytyisi kuitenkin lukuisia tulevaisuuden menestyjiä, jotka muuttaisivat sijoittajien varoja kasvuksi ja työpaikoiksi – hyvän tuoton ohella. Ehkä näistä sijoituskohteista ei tiedetä riittävästi.

Euron ja Euroopan tulevaisuuteen liittyvä taloudellinen epävarmuus lienee keskeinen syy kiinteistöjen suosion kasvuun sijoittamisessa.

Epävarmuuden keskellä kiinteistöt tarjoavat rahalle turvapaikan. Metsä, pelto tai rakennus eivät häviä, vaikka raha ja muut arvopaperit menettäisivät arvonsa.

Tunnettu totuus Suomessa on, että maa pitää arvonsa. Maata ei valmisteta lisää. Siksi sitä mieluummin ostetaan kuin myydään.

Kansantalouden kannalta on kuitenkin suuri merkitys sillä, mihin sen pääomia sijoitetaan. Tuotantoon sijoitettu euro saa kansantaloudessa aikaan tavaraa, palveluita ja työpaikkoja. Kun sijoituksella tavoitellaan vain arvon nousua tai turvaamista, euro makaa usein tuottamattomana.

Suomen ja koko Euroopankin tärkein tavoite on luoda uskoa yritysten kasvulle ja tuotannollisille investoinneille. Vain niiden avulla Eurooppa voi ratkaista väestön ikääntymiseen ja valtioiden velkaantumiseen liittyvät ongelmat.

Raaka-aineille tarvitaan korkeaa jalostusta, palveluille kansainvälistä kilpailukykyä.

Euromaat ja Euroopan keskuspankki ovat viime vuosina pumpanneet ongelmavaltioiden ja -pankkien tukemiseksi niiden kassoihin rahaa satoja miljardeja euroja. Ne ovat kuluneet velkojen ja vastuiden kattamiseen.

Pankkien ja valtioiden velkojat ovat saaneet omansa, mutta missä tämä raha on nyt? Se ei ole hävinnyt, vaan etsii uusia kohteitaan – ja löytää niitä varmasti myös Euroopasta, kunhan talouden elpymisestä saadaan uskottavia merkkejä.

Vaikka inflaatio on toistaiseksi hidastunut, sen nopeaa kiihtymistä pelkäävät monet asiantuntijat. Näin käy, mikäli markkinoilta vetäytynyt raha palaa sinne nopeasti takaisin.

Suomalaisten sijoitusmieltymykset kuvaavat varovaista mielialaa. Se on ymmärrettävä, kun koko yhteisvaluutan kohtaloon liittyy arvailuja.

Metsämaa on turvallista omaisuutta. Sen arvo – kuten myös pellon – voi kuitenkin pitkällä aikavälillä perustua kestävästi vain maa-alalla tuotettuihin hyödykkeisiin.