Sähköistämisellä on myös hintansa

Suomessa on totuttu siihen, että sähkö on meillä edullisempaa kuin Keski-Euroopassa. Näin ei nyt ole. Sähkön keskihinta oli tiistaina Suomessa ja Baltiassa Länsi-Euroopan korkein. Nordpoolin mukaan keskihinta oli lähes 470 euroa megawattitunnilta, ja korkeimmillaan hinta oli yli 1 200 euroa megawattitunnilta eli 1,20 euroa kilowattitunnilta.

Suurin osa sähkön kuluttajista ei huomaa korkeaa pörssihintaa suoran sähkölaskustaan, koska heillä on kiinteähintainen sopimus. Noin kymmenellä prosentilla on pörssihintainen sähkösopimus ja hinnan muutokset näkyvät heti. Korkean pörssisähkön hinta vaikuttaa viiveellä myös kiinteähintaisiin sähkösopimuksiin.

Sähkön hintaa nostavat nyt kantaverkkoyhtiö Fingridin erikoisasiantuntijan Jussi Huttusen mukaan kova kysyntä sekä tuotantoon liittyvät ongelmat Pohjoismaissa. Muun muassa tuulivoiman tuotanto on vähäistä. (Yle 6.12.)

Pohjoismaiset markkinat ovat olleet yhteiset jo pitkään. Nyt Suomen sähkön kulutuksesta tuonnin osuus on noin kolmannes. Sitä on vaikea lisätä, koska siirtokapasiteetti on lähes kokonaan käytössä.

Suomi on yhä vahvemmin osa myös eurooppalaista sähkömarkkinaa, ja Keski-Euroopan korkeat hinnat vaikuttavat myös meillä. Sitä mukaa kun Norjasta ja Ruotsista rakennetaan lisää siirtokapasiteettia Keski-Eurooppaan, lisääntyy eurooppalaisten markkinoiden vaikutus.

Maakaasun hinta ja saatavuusongelmat yhdessä päästökaupan kanssa ovat nostaneet sähkön hintaa koko Euroopassa. Maakaasun ongelmat ovat lisänneet kivihiilen käyttöä, ja se on nostanut hintoja päästökaupassa. Tämäkin heijastuu suoraan myös Suomen hintoihin, samoin kuin Saksan päätös ajaa ydinvoimaa alas. Päätös tarkoittaa vuodenvaihteessa lähes 4 000 megawatin sähköntuotannon lopettamista.

Fingridin suunnittelupäällikön Timo Kaukosen mukaan nyt on aika normaali talvipäivän kulutus. Siitä huolimatta sähkön hinta on ennätyksellisellä tasolla. (KL 7.12.)

Energiateollisuuden mukaan markkina-analyytikot sanovat noin 80 prosenttia sähkön hinnan noususta liittyvän tavalla tai toisella kaasun hinnan nousuun. EU:n omat kaasuvarannot ehtyvät ja erityisesti joustavaa kaasun tuotantoa on kadonnut. Tuonnin osuus EU:ssa käytetystä kaasusta on kasvanut seitsemässä vuodessa 70 prosentista liki 90:een. Venäjältä tulee tuonnista noin 45 prosenttia, Norjasta noin viidennes.

Lisäksi tuulivoiman nopeasti kasvanut kapasiteetti on lisännyt rajusti sähkön hinnan heilahduksia. Tuulisena ja lämpimänä päivänä sähkö hinta on saattanut painua jopa negatiiviseksi. Kovilla pakkasilla on yleensä tyyntä eikä tuulivoimaa ole tarjolla. Se nostaa sähkön hinnan ennätyslukemiin, jos nopeasti saatavaa säätövoimaa ei ole riittävästi tarjolla.

Lähes kaikki ovat sitä mieltä, että fossiilisesta energiasta pitää päästä eroon. Yhteiskuntia pyritään sähköistämään vauhdilla. Tämä lisää sähkön kysyntää ja sillä on hintansa.

Kuinka kalliiksi siirtymästä sähköön kuluttajille tulee, riippuu suurelta osin EU:n päätöksistä. Tällaisia ovat muun muassa päätös vihreän rahoituksen luokituksesta (taksonomia) ja puun polton kestävyyttä koskevasta Red III -asetuksesta. Yli puolet Suomen puusta päätyy tällä hetkellä energiaksi, joten kaikki metsää koskevat päätökset ovat myös osa energiapolitiikkaa.

Ydinvoiman ja maakaasun luokitukset puuttuvat ymmärrettävästi nyt päätettävästä taksonomista. Jos ne olisivat mukana, koko esitys todennäköisesti kaatuisi, koska maakaasu ja ydinvoima ovat isoille jäsenmaille elintärkeitä. Niistä tehtävä päätös vaikuttaa vahvasti sähkön hintaan koko EU:ssa.

Sähkön korkea hinta ja saatavuuden ongelmat heikentävät EU:n kilpailukykyä.

Kaikki metsää koskevat päätökset ovat myös osa energiapolitiikkaa.