Eduskuntavaalien jälkeen hallituspohja on kahden kauppa

Vaalitulos ja hallitusneuvottelut ratkaisevat muodostaako seuraavan hallituksen rungon kokoomuksen kanssa perussuomalaiset vai SDP. Kolmen suuren hallitusta tuskin ainakaan tulee. 

Eduskuntavaaleihin on aikaa reilu kolme kuukautta. Vaikka ensin pitäisi käydä vaalit, ovat hallitusspekulaatiot täydessä vauhdissa. Mielipidemittausten perustella hallitustunnustelut aloittaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agri Oy:llä teettämän kyselyn mukaan kokoomuksen ja SDP:n varaan rakentuva sinipunahallitus on suosituin vaihtoehto lähes 27 prosentin kannatuksella. Vaihtoehtoa kannattavat Etelä-Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat äänestäjät. Toiseksi suosituin vaihtoehto on kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuva oikeistohallitus. (MT 2.1.)

Kokoomusta äänestävien keskuudessa sinipunan kannatus on suurinta. Kokoomuksen jakaantuneisuudesta kertoo, että yhteistyöhalut perussuomalaisten kanssa ovat lähes yhtä suuret. Perussuomalaiset ja SDP selvästi vierastavat toisiaan. Vasemmistoliitolle ja keskustalle kumpikaan suositummista hallituspohjaista ei kelpaa. Vihreille ja RKP:lle sinipuna näyttää sopivan hyvin.

Mielenkiintoiseksi asetelman tekee, että vaalien jälkeen muodostettavalta hallitukselta toivotaan oikeistolaista politiikkaa. Sitä toivoo 28 prosenttia vastaajista, vasemmistolaista politiikkaa 19 ja keskustalaista politiikkaa reilut 11 prosenttia. Ei ole yllätys, että kyselyssä kokoomuksen ja SDP:n äänestäjät ovat tästä eri mieltä.

Politiikan yhteensovittaminen sinipunahallituksessa saattaa olla hankalaa, jos SDP haluaa hallitukseen mukaan myös vasemmistoliiton ja vihreät. Voimasuhteita tasapainottamaan pitäisi ottaa mukaan myös kristillisdemokraatit ja RKP. Tällainen kokoonpano oli Kataisen ja Stubbin hallituksissa, eivätkä kokemukset hallitusyhteistyöstä olleet rohkaisevia.

Huonot kokemukset olivat SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen muistissa viime eduskuntavaalien jälkeen, vaikka sinipunasta oli aikaa jo neljä vuotta. Se oli yksi syy siihen, että Rinne onnistui houkuttelemaan keskustan kovan vaalitappion jälkeen hallitukseen.

Edellisen hallituksen pääministeripuolueen keskustan tilanne näyttää huonolta. Puolueen kannatus on pudonnut historiallisen alas. Viimeisimmissä mielipidemittauksissa keskustan kannatus oli alle kymmenen prosenttia. Jos huhtikuun eduskuntavaalien tulos on samansuuntainen, nyt ei löydy sellaista hallitusohjelmaa, jolla keskusta lähtisi hallitukseen.

Vaikka meillä ei olekaan Ruotsin kaltaista blokkivaalijärjestelmää, näyttää tilanne ajautuvan siihen suuntaan. Edellisellä vaalikaudella keskustan johtaman hallituksen politiikkaa arvosteltiin ankarasti liian oikeistolaiseksi. Nyt SDP:n johdolla toteutettu politiikka on ollut taas liian vasemmistolaista. Molemmissa vaihtoehdoissa sen on katsottu olevan keskustan syy.

Jos vaalitulos on nykyisten kannatusmittausten mukainen, kokoomuksella on mahdollisuus muodostaa Suomeen aito porvarihallitus nykyisten oppositiopuolueiden ja RKP:n varaan. Onko kokoomuksella todellista halua tällaiseen ratkaisuun? Se vahvistaisi meillä oikeisto-vasemmistoblokkijakoa, jossa poliittinen keskusta joutuu ahtaalle.

Tällä hetkellä näyttää, että seuraavan hallituksen rungon muodostavat kokoomuksen kanssa joko SDP tai perussuomalaiset. Hallituspohja on näiden suhteen kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti, koska kolmen suuren hallituksesta kukaan ei nyt puhu mitään.

Ennen hallituspohjasta päättämistä on kuitenkin käytävä vaalit ja sovittava hallitusohjelmasta. Hallitusneuvottelut eivät tule olemaan helpot. Äänestäjät haluavat oikeistolaista politiikkaa tekevän sinipunahallituksen. Aina ei välttämättä saa sitä, mitä tilaa.