Suomen talous on hiipumassa

Euroalueen velkakriisi ja maailmantalouden muut ongelmat painavat Suomen talouskasvun ensi vuonna miinukselle tai ainakin nollan tuntumaan.

Ensi vuoden talousnäkymistä eilen kertonut Suomen Pankki ei usko, että Suomi vajoaisi taantumaan, vaan bruttokansantuotteen kasvu hiipuu 0,4 prosenttiin.

Myös monet vähittäispankit kertoivat kuluvalla viikolla tulevaisuuden näkemyksistään. Niiden ennusteet ovat Handelsbankenia lukuun ottamatta synkemmät kuin Suomen pankilla. Handelsbanken ennakoi bkt:n kasvavan prosentin. Pari kuukautta sitten Pellervon taloustutkimus ennakoi Suomen talouskasvun hiipuvan puolitoista prosenttia.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva valtion ensi vuoden alijäämäinen budjetti perustuu 1,8 prosentin talouskasvuun. Jo nyt näyttää selvältä, ettei siihen päästä.

Kasvun hiipuminen lisää työttömyyttä. Sen ei kuitenkaan ennusteta kasvan kovin nopeasti, koska samaan aikaan eläkkeelle siirtyy paljon ihmisiä. Velallisten kannalta on hyvä asia, että korot pysyvät alhaalla.

Talouskasvun hiipuminen johtuu ennen kaikkea vientimarkkinoiden heikkenemisestä. Kotimaista kysyntää tukee hiljattain sovittu 2,5 prosentin palkkaratkaisu. Toisaalta monien verojen kiristäminen ja noin kolmen prosentin inflaatio heikentävät kuluttajien ostovoimaa.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen mielestä julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tarvitaan useiden miljardien eurojen lisäsäästöjä.

Uudet leikkaukset ja veronkiristykset voivat kyllä olla välttämättömiä julkisen talouden saamiseksi kuntoon, mutta asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen.

Talouden ajautuessa taantumaan tai jopa lamaan pitäisi perinteisten talousoppien mukaan julkisen vallan yrittää tasoittaa suhdannekuoppaa elvyttämällä. Näin tehtiin esimerkiksi Yhdysvalloista alkaneen talouskriisin yhteydessä muutaman vuosi sitten.

Suomen bkt laski vuonna 2009 lähes kahdeksan prosenttia. Silloin pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) johtama hallitus elvytti taloutta voimakkaasti. Suomalaiset selvisivät talouden äkkijarrutuksesta yllättävän pienin ongelmin eikä työttömyyskään lisääntynyt hallitsemattomasti.

Elvytyksen kääntöpuoli oli kuitenkin se, että valtio velkaantui nopeasti. Tästä syytä saman suuruiseen elvytykseen ei ole jatkossa varaa. Siitä huolimatta pitää leikkaukset ja veronkorotukset miettiä tarkasti.

Monet ekonomistit ovat jo varoittaneet euroaluetta siitä, että liian nopeaan tahtiin tehtävät leikkaukset julkisissa menoissa eivät auta, vaan ne voivat syventää omalta osaltaan taloustaantumaa ja hidastaa talouden elpymistä.

Suomen Pankin, monia muita ennustajia positiivisempi kasvuennuste perustuu pääjohtaja Erkki Liikasen mukaan oletukseen, että euroalueen velkakriisi ei nykyisestään enää kärjisty ja maailmantalouden kasvun hidastuminen jää väliaikaiseksi.

Ratkaisua euroalueen velkaongelma on pyritty jo monessa kriisikokouksessa ratkaisemaan. Tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu, vaan epävarmuus on vain lisääntynyt. Se näkyy muun muassa valtioiden lainojen koroissa. Euroalueen ulkopuolella olevan Ruotsin lainojen korko on prosentti, Italian yli seitsemän ja Kreikan 33 prosenttia. Suomen lainojen korko on 2,5 prosenttia.

Liikanen on jäsenenä Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnassa. Monien asiantuntijoiden mielestä vain EKP pystyy nopeisiin ja uskottaviin toimiin euron pelastamiseksi. Onko EKP lähiaikoina valmis uusiin avauksiin?