Vapaa merenkulku on kaikkien oikeus

Vuonna 2014 alkanut Ukrainan ja Venäjän välinen kriisi kärjistyi sunnuntaina, kun Venäjän erikois­joukot valtasivat kolme Ukrainan laivaston alusta Mustanmeren ja Asovan­meren yhdistävällä Kertšin­salmella. Venäjä myös sulki salmen sijoittamalla säiliöaluksen salmen tukkeeksi.

Vaikka salmi maanantaina avattiin liikenteelle, on ukrainalaisten laivojen tulittaminen ja valtaaminen uusi askel kriisissä. Tähän saakka Venäjä on kiistänyt olevansa osapuoli Itä-Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa. Venäjän erikoisjoukkojen avoin toiminta on muutos Venäjän aikaisempaan tapaan toimia.

Ukraina ja Venäjä syyttävät toisiaan. Venäjän mielestä ukrainalaiset alukset olivat tunkeutuneet Venäjän alue­vesille. Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan Ukraina on rikkonut kansainvälisiä sääntöjä Kertšinsalmessa ja saattanut vaaraan alusten normaalin kulun alueella.

Ukrainan mielestä Venäjä pyrkii tekemään Asovanmerestä oman sisämerensä ja estämään liikenteen ukrainalaisiin satamiin. Ukrainan presidentin Petro Porošenkon mielestä Venäjä on aloittanut aggressiossaan uuden vaiheen.

Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mukaan kiistassa on kyse muun muassa siitä, että Venäjä katsoo Krimin alue­vesineen kuuluvan sille. Soini muistuttaa, että kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Krim aluevesineen kuuluu Ukrainalle.

Venäjä miehitti Krimin neljä ja puoli vuotta sitten. Länsimaat reagoivat miehitykseen talouspakotteilla. Pakotteet eivät ole saaneet Venäjää taipumaan, mutta ne ovat tulleet kalliiksi kaikille osapuolille. Esimerkiksi Suomen elintarvikesektori on menettänyt pakotteiden seurauksensa satoja miljoonia euroja.

Pitkittyessään Kertšinsalmen kriisi vaikuttaa myös maailman vilja­kauppaan. Asovanmeren rannalla oleva Mariupol on Ukrainan tärkeä vilja­satama. Edellisellä satokaudella Ukrainan 62 miljoonan tonnin viljasadosta vietiin ulkomaille noin 41 miljoonaa tonnia. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan kansainväliset viljakauppiaat etsivät jo viljaa muualta.

Länsimaiden protesteista huolimatta Venäjä on tiivistänyt otettaan Krimistä. Siitä kertoo muun muassa Krimin ja Venäjän yhdistävän sillan valmistuminen viime keväänä.

Suurena yllätyksenä sunnuntain tapahtumat eivät tulleet, sillä Venäjä on jo jonkin aikaan viivyttänyt laiva­liikennettä Asovanmerellä ylimääräisin tarkastuksin.

Presidentti Sauli Niinistön mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että kansain­välinen yhteisö reagoi tapahtumiin viipymättä. Niinistön mukaan riippumaton kansainvälinen tutkimus tapahtumien kulusta on tarpeen. Niinistön mielestä Venäjän on jännitteiden lieventämiseksi sallittava vapaa merenkulku sitoumustensa mukaisesti sekä ryhdyttävä toimiin ukrainalaisten alusten ja niiden miehistön palauttamiseksi.

Länsimaat ovatkin tuominneet Kertšinsalmen tapahtumat. Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Nato-maat antavat täyden tuen Ukrainan koske­mattomuudelle ja suvereniteetille. Stoltenbergin mielestä Venäjän pitää vetää kaikki joukkonsa Ukrainan alueelta. YK:n turvallisuusneuvoston maanantaisessa hätäkokouksessa ei päästy sopuun, koska Venäjä syytti Ukrainaa provosoinnista.

Ukrainan kriisin laajentuminen merelle on vakava asia. On erittäin tärkeää, että kriisin kärjistyminen edelleen pystyttäisiin estämään.

Meret ovat aina olleet merkittäviä sekä taloudellisesti että sotilaallisesti. Kertšinsalmen kaltainen tilanne saattaa toistua Etelä-Kiinan merellä, jossa Kiina pyrkii laajentamaan vaikutus­valtaansa Yhdysvaltojen kustannuksella.

Olivat syyt Kertšinsalmen selkkaukseen mitkä tahansa, ne pitää pystyä ratkaisemaan neuvottelemalla. Kysymys on Euroopan turvallisuudesta.