Armeija säästää

Puolustusvoimiin kohdistuu tulevina vuosina mittavia säästöpaineita. Hallituskauden loppuun mennessä armeijan pitäisi karsia vuotuisista menoistaan 230 miljoonaa euroa, mikä lähentelee kymmenesosaa puolustusbudjetista.

Kyse on koko kansakunnan kannalta merkittävästä asiasta, sillä suuria muutoksia puolustusvoimissa ei voida tehdä ilman, että niillä olisi vaikutusta Suomen puolustuskykyyn.

Säästölistalle ovat päätymässä muun muassa kertausharjoitukset, joista luovuttaisiin neljäksi vuodeksi kokonaan (MT 4.11.). Lisäksi tarkoitus on tinkiä varusmiesten maasto- ja alusvuorokausien sekä ilmavoimien lentotuntien määrästä.

Suomen sotilaallinen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen sekä hyvin varustettuun, osaavaan reserviin. Teknisestä kehityksestä ja laadukkaammasta varustelusta huolimatta puolustuskyky vaatii edelleen myös sotilastaitoja.

Neljän vuoden tauko kertausharjoituksissa ei voi olla vaikuttamatta reserviläisten kykyyn toimia tosipaikan tullen. On myös kysyttävä, kuinka armeijan etääntyminen reservistään vaikuttaa suomalaisten korkeaan maanpuolustustahtoon.

Reserviläisjärjestöt pelkäävät, että kertausharjoituksista luopumien olisi askel kohti palkka-armeijaa. Tällaiselle tielle ei pidä ainakaan huomaamatta liukua.

Yleisestä asevelvollisuudesta luopuneessa Ruotsissa puolustusbudjetti on noin puolet Suomea suurempi. Länsinaapurissa on kuitenkin ihmetelty, miksei rahalla saada aikaan Suomen veroista puolustuskykyä.

Puolustus on poliitikoille helppo säästökohde. Kun armeijaa käsketään säästämään, se alkaa säästää, eikä ryntää kaduille mellakoimaan.

Uskottavan puolustuksen keskeisin tehtävä on ehkäistä ennalta sotilaalliset konfliktit. Taloudellisesti epävakaina aikoina tämän tehtävän merkitys ei ainakaan vähene.