Onko komission suojeluesitys susi?
Suomessa ja Ruotsissa tulkitaan jo nyt suurpetodirektiiviä eri tavalla. Meillä ei ole yhteisymmärrystä edes susien nykyisestä määrästä eikä suotuisasta suojelutasosta.
EU-komissio haluaa lieventää suden kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvää säätelyä. Kuvassa oleva susi on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Kari SalonenMielipiteet Suomen suurpetopolitiikasta ovat usein täysin vastakkaisia. Toisten mielestä kannanhoidollista metsästystä tarvitaan ja toisten mielestä ehdottomasti ei. Hakemukset kannanhoidollisesta metsästyksestä ovat suurelta osin kaatuneet korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO).
KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi sanoi MT:n haastattelussa, että KHO:n päätökset perustuvat kansallisten lainsäännösten tulkintaan luontodirektiivin ja sen soveltamista koskevan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti (MT 7.3.). EU:n suurpetoja koskeva lainsäädäntö perustuu Bernin yleissopimukseen eli Euroopan luonnonsuojelusopimukseen, jonka osapuolia EU ja sen jäsenvaltiot ovat.
Päätös hyväksyttävän susikannan suuruudesta on poliittisesti hankala.
Komissio esitti vuoden 2023 lopulla Bernin sopimuksen pysyvälle komitealle, että suden suojelutasoa pitää alentaa nykyisestä tiukasti suojellusta suojelluksi. Komitean hyväksymä esitys tuli voimaan viime viikolla ja komissio ehdotti perjantaina suden suojeluaseman muuttamista. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan muutos auttaa paikallisviranomaisia löytämään kohdennetumpia ratkaisuja sekä biologisen monimuotoisuuden että maaseudun elinkeinojen suojelemiseksi.
Koska susi säilyy kuitenkin suojeltuna lajina, jäsenvaltioiden suojelu- ja hoitotoimenpiteiden on edelleen saavutettava suotuisa suojelun taso ja säilytettävä se. Metsästäjäliiton puheenjohtaja Jaakko Silpola arvioi, ettei komission ehdotuksesta ole mitään hyötyä Suomessa, ellei tehdä poliittista päätöstä hyväksyttävästä susikannan suuruudesta. Valmisteilla olevassa suurpetolaissa todetaan, ettei susi ole Suomessa suotuisan suojelun tasolla.
Päätös hyväksyttävän susikannan suuruudesta on poliittisesti hankala. Vaikka sellainen saataisiin tehtyä, pitää susimäärä arvioida. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuoden maaliskuussa 277–321 sutta (Luke 17.6.2024). Silpolan mukaan viime syksynä susia oli noin 500.
Vaikka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyisivät komission esityksen, mikä muuttuisi? On hyvin todennäköistä, että riitely susien lukumäärästä ja metsästyksestä jatkuu ja mahdollisesti myönnettävät kannanhoidolliset metsästysluvat päätyvät KHO:n pöydälle. Ruotsissa EU-lainsäädäntö tulkitaan jo nyt eri tavalla kuin meillä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


