Valtion velkaantuminen on vaalien tärkein kysymys
Inflaatiosta ja korkojen noususta tulee seuraavalle hallitukselle ikävä huomenlahja. Velan määrä kasvaa, vaikka seuraava hallitus ja eduskunta eivät päättäisikään uusista menoista. Kuinka suuren velkataakan Suomi ja suomalaiset pystyvät tulevaisuudessa kantamaan?
Kuva: Timo FilpusEduskuntavaalien alla puolueet ja ehdokkaat lupaavat usein äänestäjille monenlaisia parannuksia nykyiseen tilanteeseen. Ne tarkoittavat pääsääntöisesti menojen lisäyksiä. Nykyisessä taloustilanteessa se tarkoittaisi lisää velkaa. Velkaa pitää ottaa lisää jo pelkästään kasvavien korkomenojen takia. Tämä pitäisi vaalilupauksia antaessa ottaa huomioon.
Vaikka Suomi on velkaantunut vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien, nykyisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) hallituksen alkutaipaleella valtion velkaantumista ei pidetty kaikilla tahoilla ongelmana. Velkaa sai jopa miinuskorolla. Joidenkin mielestä talouden lainalaisuudet ovat muuttuneet. Velkaantumisesta varoittaneita pidettiin menneessä ajassa elävinä.
Vähättelevä suhtautuminen velkaan ja korkomenoihin on osin ymmärrettävää, koska korko on ollut matala niin pitkään, että asia on päässyt nuoremmilta ikäpolvilta unohtumaan. Tämä koskee valtion lisäksi myös kotitalouksia.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että velkaantumisen suhteen ollaan hyvin huolestuttavassa tilanteessa. Niinistö ei nimeä syyllisiä, mutta hänen mukaansa valtiovallan huolettomuudella velkojen suhteen annettiin myös väärän viesti kotitalouksille ja erityisesti nuorille. Viesti on ollut, ettei varovaisuus velkojen suhteen enää kannata. (MT 22.2.)
Niinistö ihmettelee, ettei korkojen nopea nousukaan ole poistanut kaikilta huolettomuutta. Hän vertaa ilmiötä 1980- ja 1990-lukujen vaihteeseen, jolloin pankinjohtajat vakuuttivat yrittäjille, että ulkomaista halpaa lainaa kannattaa ottaa. Vaikka valtiot eivät maksaisikaan kaikkia velkojaan koskaan kokonaan takaisin, pitää Niinistön mukaan korkoja kuitenkin maksaa.
Korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan palauttivat tilanteen nopeaan tahtiin niin sanotusti vanhaan malliin. Kriisit kasvattivat velan määrää nopeasti ja palauttivat korot velkoihin. Vaikka valtion lainoja ei lyhennettäisikään, lainojen hoitomenot ovat karkaamassa käsistä. Valtion korkomenot ovat tänä vuonna moninkertaiset viime vuoteen verrattuna.
Inflaatiosta ja korkojen noususta tulee seuraavalle hallitukselle ikävä huomenlahja. Velan määrä kasvaa, vaikka seuraava hallitus ja eduskunta eivät päättäisikään uusista menoista.
Kyse ei kuitenkaan voi olla siitä, mitä halutaan vaan mitä kipeimmin tarvitaan.
Valtiovarainministeriön virkakunnan arvion mukaan seuraavalla hallituskaudella valtio joutuu ottamaan pelkästään inflaation ja nykyisten lainojen korkomenojen nousun takia vuosittain vähintään kymmenen miljardia euroa velkaa kattaakseen nämä menot. Luku tarkoittaa lisävelkaa ilman uutta kriisiä tai poliittista päätöstä. (Yle 10.9.)
Velka ei olisi ongelma, jos kansantalous kasvaisi vauhdilla. Näillä näkymin sellaista kasvupyrähdystä ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Sen sijaan edessä on hitaan talouskasvun kausi ja Suomi saattaa ajautua taantumaan.
Lainoista ja kasvavista korkomenoista on varoitellut myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hänen mukaansa Suomi on suhteellisen kelpo hyvinvointivaltio, mutta liian pieni kansantalous kannattelemaan sitä nykymuodossaan. (HS 19.2.)
Oli seuraavassa hallituksessa mitkä puolueet tahansa, julkisen talouden velkaantuminen ja sen kustannukset on otettava kaikessa päätöksenteossa huomioon. Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta olisi hyvä, että asiasta puhuttaisiin jo vaalikamppailun yhteydessä nykyistä enemmän.
On totta, että yhteiskunnassa rahaa tarvitaan moniin hyviin tarkoituksiin. Kyse ei kuitenkaan voi olla siitä, mitä halutaan vaan mitä kipeimmin tarvitaan. Kuinka suuren velkataakan Suomi ja suomalaiset pystyvät tulevaisuudessa kantamaan?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
