EU tarvitsee lisää tietoa biotaloudesta

Euroopan komission linjauksen mukaan energiakulutuksen pitäisi vuonna 2030 olla 30 prosenttia pienempi kuin vuonna 2007 esitettiin. Komissio haluaa asettaa energian kulutukselle energiatehokkuuden nimissä ylärajan (MT 16.1.).

Energiatehokkuuden lisääminen on sinänsä hyvä asia, mutta talouskasvun kannalta energian käytölle asetettava yläraja on ongelmallinen. Vaikka energiatehokkuus lisääntyy, energiankäytön ennakoidaan talouskasvun seurauksena Suomessa lisääntyvän. Näin voi käydä myös muualla Euroopassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvoksen Timo Ritonummen mukaan esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas ja Googlen datakeskus lisäävät energia käyttöä.

Ritonummi muistuttaa, että lisävaatimukset lisäävät kustannuksia. Jos kustannukset kasvavat liian suuriksi, teollisuus saattaa siirtyä EU:sta halvempiin maihin. Euroopan talouskasvun ja maailmanlaajuisten päästötavoitteiden kannalta tämä ei olisi järkevää.

Samoilla linjoilla on Metsäteollisuus ry:n energiasiantuntija Tuomas Tikka. Hänen mielestään energian käyttökatto voi pahimmillaan vaikuttaa teollisuuden investointeihin. Lainsäädännön tulisikin Tikan mielestä keskittyä energiatehokkuuden parantamiseen.

EU:n energiapolitiikan tavoitteena on kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen. Energiatehokkuuden lisäämisen ohella myös sillä on merkitystä, miten energiaa tuotetaan. Päästöjen vähentäminen edellyttää uusiutuvan energian osuuden kasvattamista. Suomessa tämä tarkoittaa pääasiassa puuhun pohjautuvia energiaratkaisuja.

Komission tavoitteet ja teot uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ovat ristiriitaisia. Komissio esittää suurille puuta ja turvetta käyttäville voimalaitoksille nykyistä tiukempia päästörajoja. Kivihiilivoimaloille tiukennukset ovat lievempiä, vaikka niiden päästöt ovat puu- ja turvevoimaloita suuremmat.

Yli 50 megawatin voimaloiden pitäisi vähentää rikin, typen ja hiukkasten päästöjä reippaasti neljän vuoden kuluessa. Suomessa tällaisia biovoimakattiloita on 60 kappaletta. Niistä 25 on metsäteollisuudessa. (KL 17.1.)

Konsulttiyhtiö Pöyryn tekemien laskelmien mukaan keskikokoiselle biomassakattilalle lisäkustannukset olisivat 11-kertaiset samankokoiseen kivihiilikattilaan verrattuna.

Pöyryn arvion mukaan päästörajojen tiukentaminen voi aiheuttaa 430 miljoonan euron investointikulut suomalaiselle energiateollisuudelle. Lisäksi vuotuiset käyttökustannukset kasvaisivat 30 miljoonaa euroa.

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen pitää komission esitystä käsittämättömänä. Jaatisen mielestä esitys on ristiriidassa Euroopan uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kanssa.

Kysymys on myös teollisuuden kilpailukyvystä. Jaatinen muistuttaa, että EU-komission teettämän selvityksen mukaan paperi- ja selluteollisuuden sekä puutuoteteollisuuden säätelystä aiheutuneet kustannukset ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Kilpailijamaissa samaa ei ole tapahtunut.

Suomalaiset ovat yrittäneet Jaatisen mukaan vaikuttaa komission esitykseen, mutta komission virkakunnasta ei ole löytynyt kykyä tai halua ymmärtää suomalaisten näkemyksiä.

Jos EU:ssa halutaan vähentää päästöjä tehokkaasti, pitää vähennykset kohdistaa sinne, missä niitä syntyy eniten.

EU:n energiapolitiikan tavoitteena on kestävä kehitys, kilpailukyvyn ylläpitäminen ja energiavarmuudesta huolehtiminen. Näiden tavoitteiden kannalta on ihmeellistä, että EU:lla on ollut suuria vaikeuksia ymmärtää metsien merkitystä energia- ja ilmastopolitiikassa.

Vaikeuksista huolimatta suomalaisten ei pidä antaa periksi, vaan pyrkiä kaikin voimin lisäämään EU:n eri toimielinten tietämystä biotalouden mahdollisuuksista.