Komissiolta tutut lääkkeet

EU:n komissio julkisti keskiviikkona jäsenmaille maakohtaisia suosituksia talouden kuntoon saamiseksi. Mitään merkittäviä uusia ajatuksia komissiolta ei kuitenkaan tullut.

Ei ole yllätys, että komissio on huolissaan Espanjan, Kyproksen, Unkarin, Slovenian, Italian ja Ranskan talousongelmista. Kreikka on asia erikseen.

Suomen osalta komissio on huolissaan vaihtotaseen kääntymisestä negatiiviseksi ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Väestö ikääntyy ja tästä syytä työuria pitää jatkaa sekä parantaa työn tuottavuutta. Komissio on myös huomannut, että kotitalouksien velkamäärä on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kauppaan tarvittaisiin komission mielestä lisää kilpailua.

Kiitosta Suomi sai muun muassa verotuksesta, budjettivajeen kurissapitämisestä ja pankkien vakavaraisuudesta.

Suomen tulevaisuuteen vaikuttaa omien päätösten lisäksi koko Euroopan kehitys.

Euroalueen ongelmien hoidossa on menossa jonkinlainen välivaihe. Kreikkalaiset äänestävät uusissa parlamenttivaaleissa käytännössä siitä, pysyykö maa euroalueessa mukana vai ei.

Italian talousongelmat eivät ole helpottaneet, mutta sielläkin odotetaan vaaleja. Italiassa on nyt entisen EU-komissaarin Mario Montin johtama virkamieshallitus.

Euron kriisin painopiste on siirtynyt Espanjaan. Maan valtionlainojen korot ovat olleet viime päivinä nousussa. Kymmenen vuoden valtionlainojen korko on noussut jo lähelle kriittisenä pidettyä seitsemää prosenttia. Saksan kymmenen vuoden lainojen korko on hieman päälle prosentti eli alle inflaation. Myös Suomi saa lainaa alhaisella korolla.

Espanjan ongelmat ovat niin syviä, että komissio antoi maalle lisäaikaa talouden tasapainottamiseksi. Espanjan pitää saada budjettivajeensa alle kolmeen prosenttiin vuoteen 2014 mennessä.

Euromaiden on edelleen vaikea tehdä konkreettisia päätöksiä talouskriisin ratkaisemiseksi. Kuvaavaa on, että eilen Irlannissa järjestettiin kansanäänestys euromaita koskevasta talouskurisopimuksesta. Ranskan uusi presidentti Francois Hollande on jo ehtinyt esittää sopimukseen muutoksia.

Hollanden esittämistä eurobondeista ja pankkiunionista ei ole päästy sopuun.

Vaikeaa päättäminen on myös Suomessa. Työmarkkinajärjestöt pääsivät maaliskuussa sopuun keinoista, joilla työuria olisi tarkoitus pidentää. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mielestä ratkaisu oli oikean suuntainen, mutta riittämätön. Sailas kommentoi Kevan tilaisuudessa sopimusta: harvoin on niin vähästä niin paljon kiitetty.

Vaikka Suomen tilanne on suhteellisen hyvä, on kehityssuunta huolestuttava. Valtio velkaantuu edelleen lisää ja vaihtotase on kääntynyt negatiiviseksi. Ellei näiden suuntaa saada muuttumaan, ovat edessä todella vaikeat ajat.

Huolta lisää eilen julkistettu kilpailukykyvertailu. Suomen sijoitus on laskenut vuoden aikana kahdella. Kansainvälisen kilpailun kannalta on huolestuttavaa, että kaikki muut Pohjoismaat ovat Suomen edellä.

Euron heikkeneminen antaa vetoapua vientiteollisuudelle, mutta samalla tuontitavarat kallistuvat. Sellaisten vientiyritysten tilannetta euron heikkeneminen auttaa huomattavasti, jotka käyttävät vähän tuontitavaraa. Tällaisia ovat muun muassa metsä- ja elintarviketeollisuus.

Sailas kritisoi sitä, että työura- ja eläkekeskustelussa tehdään jälleen uusia selvityksiä, vaikka kaikki tarvittava tieto on jo saatavilla. Koko Eurooppaa vaivaa sama ongelma. Jatkuvien selvitysten lisäksi tarvittaisiin selkeitä päätöksiä.