Korona edellyttää maratoonarin sisua

Koronapandemia on osoittautunut sitkeäksi ja muuntumiskykyiseksi. Syksyllä rokotusten edistyminen ja koronapassi antoivat toivoa, että paluu lähes normaaliin tilanteeseen olisi mahdollista. Näin ei kuitenkaan käynyt. Uusien koronavariaatioiden myötä tilanne on muuttunut nopeasti entistäkin vakavammaksi.

Omikron on osoittautunut juuri niin herkästi leviäväksi kuin ennakoitiinkin. Koronatartuntojen määrä on rikkonut ennätyksen kahdeksan viikkoa peräkkäin. Viime viikolla koronatartuntoja todettiin Suomessa enemmän kuin koskaan ennen pandemian aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietojen mukaan viime viikolla todettiin yli 35 500 tartuntaa. Hieman yli sadastatuhannesta otetusta näytteestä joka kolmas oli positiivinen. Nopeasta muutoksesta kertoo, että marraskuussa koronatestejä tehtiin terveydenhuollossa suurin piirtein yhtä paljon, mutta positiivisten näytteiden osuus oli noin kuusi prosenttia.

Eilen Suomessa kirjattiin 5 492 uutta koronatartuntaa.

Maaseudun Tulevaisuuden teettämään kyselyyn vastanneista lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, ettei koronasta päästä eroon tänä vuonna. Virologian dosentin Matti Jalasvuoren mielestä ihmisten odotukset osuvat varsin oikeaan. Hänen mukaansa on hyvä, että ihmiset näkevät asian realistisesti. (MT 3.1.)

Jalasvuoren mielestä selkeää tietä ulos ei ole, koska uusia variantteja kehittyy koko ajan. Olennainen kysymys on, millaiseksi virus kehittyy. Toiveita on viruksen muuttumisesta nykyistä vaarattomammaksi. Myönteistä Jalasvuoren mielestä on myös, että virus näyttää kehittyneen nyt lähellä maksimaalista lisääntymistehokkuutta. Rokotuksia ja rokotteiden kehittämistä pitää hänen mukaansa kuitenkin jatkaa.

Viruksen muuttuminen edellyttää muutoksia myös sen torjuntaan ja kaikki mahdolliset keinot tartuntojen hidastamiseksi on otettava käyttöön. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektiotautien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan suuret tartuntamäärät ja altistuksista johtuvat karanteenit ovat johtamassa siihen, että työntekijät terveydenhuollosta ja muilta yhteiskunnan kriittisiltä aloilta loppuvat.

Järvisen mukaan nyt olisi luotava uudet ja selkeät toimintaohjeet pahentuvassa koronatilanteessa. Hän peräänkuuluttaa viranomaisilta nopeaa toimintaa esimerkiksi karanteeniajan lyhentämisessä ja selkeiden toimintaohjeiden antamisessa. Ohjeiden tulisi Järvisen mukaan olla kaikille samat.

Viranomaisten ohjeiden lisäksi tarvitaan tekoja jokaiselta. Järvisen mukaan tärkeintä olisi, että me kaikki vähentäisimme oman perhekunnan ulkopuoliset kontaktit mahdollisimman vähäisiksi.

Pitkään jatkunut pandemia ja rajoitusten kiristyminen uudelleen aiheuttavat ymmärrettävästi kansalaisissakin väsymystä. Turhautumista lisäävät myös eri viranomaisten osin ristiriitaiset viestit. Ohjeita tulee maan hallitukselta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM), kunnilta sekä aluehallintoviranomaisilta (avi).

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti uudenvuoden puheessaan, että vaikka turhautuminen tilanteeseen on ymmärrettävä, virus ei siitä välitä. Hänen mielestään koronan alkuaikoina esiintynyt yhteisymmärrys rakoilee. Erimielisyys on Niinistön mukaan alkanut näyttäytyä eripuraisuutena ja pahan tahdon levittämisenä. Hänen mielestään terveytemme suojaamisesta ei pitäisi tulla riidan lähdettä.

Ollaan sitten viranomaisten ohjeista mitä miltä tahansa, jokaisella on vastuu omasta ja muiden terveydestä. Nyt tarvitaan Niinistön peräänkuuluttamaa sitkeyttä, koska korona edellyttää maratoonarin sisua.

Jokaisella on vastuu omasta ja muiden terveydestä.