EU-budjetti varjossa

EU:n jäsenmaat ottavat näinä päivinä kantaa unionin budjettiin ja sen tulevien vuosien kehyksiin. EU:n vuotuinen rahankäyttö on noin 140 miljardia euroa, josta maatalouden, aluekehityksen ja työllisyyden tuet muodostavat valtaosan.

Rahaa EU:lle kertyy lähinnä jäsenmaiden vuotuisista jäsenmaksuista. Vaikka budjetti vastaa vain noin prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bkt:stä, on jaettava summa melkoinen.

EU-budjetin jättisummat ja niiden jakoperusteet jäävät tällä hetkellä kakkosluokan uutiseksi. EU:n päättäjät joutuvat yhdessä hetkessä ottamaan kantaa siihen, myönnetäänkö konkurssin partaalla horjuvalle Kreikalle koko unionin vuosibudjettia vastaava rahamäärä uutena hätäapuna.

Euron ja velkaantuneiden euromaiden talouskriisissä raha on muuttunut numeroiksi, joiden mittakaava ja suhde reaalimaailmaan hämärtyvät nopeasti. Tämän vuoksi esimerkiksi Suomen aluetalouksille tärkeät EU:n budjettivalmistelut vaikuttavat lähinnä näpertelyltä.

Komission viimekesäinen budjettiesitys leikkaisi Itä- ja Pohjois-Suomen aluetukia seitsemän vuoden aikana yhteensä noin 140 miljoonalla eurolla. Summa voi tuntua suurelta, mutta se on vain promille EU:ssa parhaillaan päätettävästä Kreikka-paketista.

Suomen eduskunta puolestaan siunasi joulun alla Kreikka-apuihin summan, joka mahdolliset korot huomioiden on noin 200-kertainen verrattuna rahaan, jonka komissio haluaisi Itä- ja Pohjois-Suomen tuista nipistää.

Rauhoittelevaan puheenparteen kuuluu Suomessa toteamus, että kaikki on suhteellista. On toivottavaa, että päättäjien suhteellisuuden taju satojen miljardien pyörityksessä säilyy, ja ettei se tavalliselta kansalaiseltakaan aivan kokonaan katoa.