Venäjä murensi budjetilta pohjan

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) esitteli keskiviikkona valtiovarainministeriön ehdotuksen valtion ensi vuoden talousarvioksi.

Budjettiesityksen loppusumma on 53,4 miljardia euroa. Uutta velkaa otetaan noin neljä miljardia euroa. Valtion velan yhteismäärä nousee sataan miljardiin euroon.

Esitys perustuu VM:n aikaisemmin esittämiin kasvulukuihin. Niiden mukaan Suomen talouskasvu olisi tänä vuonna hieman plussalla ja ensi vuoden kasvuksi ennakoidaan prosenttia, koska viennin toivotaan elpyvän.

Viennin elpymistoiveiden varaa rakentuvassa esityksessä ei ole huomioitu Venäjän vastaisten pakotteiden ja tuontikieltojen vaikutuksia. Rinteen mukaan ensi vuoden kasvuennustetta ei tarvitse Ukrainan kriisin takia muuttaa.

Samoilla linjoilla on ollut myös pääministeri Alexander Stubb (kok.). Hän on arvioinut, että pakotteiden kokonaisvaikutukset eivät ole Suomelle suuria.

On hyvä, jo päättäjät suhtautuvat tulevaisuuteen positiivisesti. Tavoitteita pitää olla, mutta realismia ei kuitenkaan sovi unohtaa.

Stubbin ja Rinteen toiveikkuus on samaa luokkaa kuin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) lausunnot olivat USA:sta vuonna 2007 alkaneesta talouskriisistä. Kataisen mukaan talouskriisi ei kosketa Suomea. Toiveista huolimatta talouskriisi tuli myös meille ja on täällä edelleen.

Pakotteiden ja tuontikieltojen rasitusten pitää Stubbin mielestä jakaantua EU:ssa tasaisesti. Jos vaikutukset toiveista huolimatta iskevät voimalla Suomeen, pitää muiden tulla apuun.

Keskiviikkona Stubb arvioi, että Suomi saattaa hakea EU:lta taloudellista tukea, jos Venäjän vastaiset pakotteet iskevät Suomeen kohtuuttomasti. Hänen mielestään kysymys on talouspoliittisesta solidaarisuudesta.

Samaa solidaarisuutta pitää hallitukselta löytyä nyt myös kotimaassa, kun Venäjän vastatoimet kohdistuvat voimakkaasti elintarvikevientiin.

Venäjä ilmoitti eilen asettavansa tuontikieltoon hedelmät, kasvikset, lihan, kalan sekä maito- ja meijerituotteet niistä maista, jotka ovat asettaneet talouspakotteita. Kielto tuli voimaan heti ja kestää vuoden.

Suomalaiselle elintarviketeollisuudelle tuontikielto on kova isku, koska elintarvikeviennistä neljännes on mennyt Venäjälle. Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä on noin kymmenen prosenttia.

Elintarvikkeiden tuontikielto vaikuttaa myös välillisesti, koska se johtaa Euroopassa rajuun ylituotantoon ja tuottajahintojen laskuun. Tuottajien lisäksi maksajia pitää pääministerin peräänkuuluttaman talouspoliittisen solidaarisuuden nimissä löytyä muualtakin.

Talouspakotteiden ja tuontikieltojen vaikutus heijastuu Suomen koko vientiin, koska ne hidastavat Euroopan talouskasvua.

Budjetin pohja alkaa murentua jo ennen kuin muut hallituspuolueet pääsevät sitä edes käsittelemään.

Elokuun lopun budjettiriihestä on odotettavissa muutenkin erittäin lämmin. Rinteen budjettiesitys herätti muissa hallituspuolueissa tuoreeltaan hämmennystä. RKP:n puheenjohtajan Carl Haglundin mukaan Rinteen esitys muistuttaa enemmän puheenjohtaja Rinteen kuin valtiovarainministerin esitystä.

Rinteen irtiotot hallituksen linjasta ovat ymmärrettäviä, koska hänellä on SDP:n tuoreena puheenjohtajana näytön paikka.

Kysymys ei kuitenkaan ole muutaman kymmenen miljoonan euron veronkevennyksistä tai leikkauksista. Niillä ei ole mitään merkitystä, jos koko budjetti on rakennettu ilman kestävää pohjaa ja toiveiden vaaraan.