Metsiä älköön autioksi hävitettäkö

Skotlannin Glasgow'n ilmastokokouksessa yli sata maata lähti mukaan sopimukseen, jolla luvataan lopettaa metsien hävittäminen ja metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Sopimuksessa on mukana muun muassa sademetsien hävittämisestä moitittu Brasilia. (MT 1.11.)

Britannian pääministeri Boris Johnsonin mielestä maiden tekemä lupaus on keskeinen, jotta ilmaston lämpeneminen pystyttäisiin rajoittamaan 1,5 asteeseen. Jos sopimus toteutuu, se on todella merkittävä, koska lupauksen antaneiden maiden alueella sijaitsee noin 85 prosenttia maailman metsistä.

Lupaus ei ole uusi. New Yorkin ilmastokokouksessa jo vuonna 2014 asetettiin tavoitteeksi, että metsien hävittäminen lopetetaan vuoteen 2030 mennessä. Nyt paineet muidenkin aiemmin tehtyjen lupausten lunastamiseen ovat kasvaneet.

Glasgow'n ilmastokokoukseen osallistuvan tasavallan presidentin Sauli Niinistön mielestä kokouksen yleinen henki on nyt paljon vakavampi kuin aiemmissa vastaavissa kokouksissa.

On tärkeää, että metsien hävittäminen halutaan saada maailmalaajuisesti kuriin. On kuitenkin isoja eroja siinä, mitä kukin metsien hävittämisellä tarkoittaa.

Suomessa metsien hävittämiseen herättiin jo 1800-luvun puolivälissä, jolloin metsälainsäädännön kivijalaksi tuli lause: Metsiä älköön autioksi hävitettäkö. Päällimmäinen tarkoitus oli metsien uudistamisesta huolehtiminen.

Suomen ensimmäinen metsälaki säädettiin vuonna 1886. Tämä jälkeen metsälainsäädäntöä on uudistettu monta kertaa. Lainsäädännön johtoajatuksena on koko ajan ollut 1800-luvulla syntynyt ohje. Viimeksi metsälakia uudistettiin vuonna 2015. Silloin metsänomistajien valinnanvapautta lisättiin muun muassa metsien hoidossa ja uudistamisessa.

Presidentti Niinistö totesi Glasgowssa metsä- ja maankäyttösektoria koskevassa kokouksessa, että Suomessa on onnistuttu lisäämään metsien kasvua samaan aikaan kun niitä on hyödynnetty taloudellisesti. Hänen mukaansa Suomen esimerkki osoittaa, että voimme hyödyntää metsiämme taloudellisesti samalla kun lisäämme niiden positiivisia ilmastovaikutuksia.

Metsät ovat Niinistön mukaan monin tavoin hyvä sijoitus, ja metsät ovat keskeisessä asemassa, kun etsitään ratkaisuja luontokadon aiheuttamaan kriisiin.

Jos metsien halutaan olevan tehokkaita hiilinieluja, pitää metsiä hoitaa. Hoitamatonta metsää uhkaa hävitys, koska se on altis muun muassa metsäpaloille sekä myrsky- ja hyönteistuhoille. Vain kasvava metsä sitoo hiiltä. Esimerkiksi Saksan metsien hiilinielu on puolittunut myrsky- ja hyönteistuhojen takia vuosien 2014–2019 välisenä aikana (MT 1.11.).

Metsillä on merkitystä myös hiilivarastona erityisesi silloin, kun puusta valmistetaan pitkäkestoisia tuotteita.

Metsillä ja uusiutuvilla raaka-aineilla on erittäin tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tärkeintä ja tehokkainta on kuitenkin päästöjen vähentäminen. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerin Petteri Taalaksen mielestä suurimmat haasteet ilmaston lämpiämisen rajoittamisessa liittyvät fossiilisista polttoaineista luopumiseen.

Taalaksen mielestä ilmastomuutoksen suhteen ei kuitenkaan ole syytä vajota toivottomuuteen, vaikka haasteita riittää. Pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia. Taalaksen mukaan on hyvä uutinen, että maailmalla on entistä enemmän teknisiä keinoja ongelman ratkaisemiseksi. (IS 2.11.)

Ilmastonmuutoksen torjuntaan käytettävä teknologia tarjoaa osaajille suuria vientimahdollisuuksia. Metsien hoidossa ja hiilinielujen kasvattamisessa suomalaisilla on ollut jo vuosikymmeniä valmis vientituote. Sille olisi kysyntää muun muassa EU:ssa.

Metsien hoidossa suomalaisilla on ollut jo vuosikymmeniä valmis vientituote.