Ruuan tuottaminen saatava kannattavaksi

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viimeinen budjettiriihi ei tuottanut yllätyksiä. Mitään merkittäviä uudistuksia tai uusia linjauksia budjettiesitys ei sisällä, ja muutokset budjetin sisällä ovat pieniä. Budjetin loppusumma on 55,3 miljardia euroa. Summasta uuden velan määrä on noin 1,4 miljardia euroa.

Vaalikauden viimeistä budjettia on tavattu kutsua vaalibudjetiksi. Vaikka Sipilän hallituksen budjettia ei voi kutsua varsinaiseksi vaalibudjetiksi, lupaa esitys monelle taholle pieniä parannuksia.

Kenenkään verotus ei kiristy, pienituloisten verotusta kevennetään, tutkimukseen, koulutukseen ja yksityisteille annetaan lisää rahaa, Itämeren suojelua edistetään, takuueläkkeitä ja pienimpiä päivärahoja korotetaan, osakesäästäjille suunnitellaan osakesäästötiliä ja työttömyysturvaa kehitetään. Esimerkiksi yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvaa parannetaan.

Hallituksen päätöksentekoa helpotti huomattavasti, että budjettiriihen alla Työttömyysturvarahaston hallitus päätti esittää sekä palkansaajien että työnantajien työttömyysvakuutusmaksun alentamista yhteensä 0,8 prosenttiyksiköllä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on arvioinut, että tuloverotusta pitäisi keventää 300 miljoonaa euroa, ettei kenenkään verotus kiristy. Palkansaajien työttömyysturvamaksun alennus on yhteensä 300 miljoonaa euroa.

Jo ennen budjettiriihtä oli selvää, että maatalouden kuivuuden takia tarvitsemalla kriisipaketilla oli laaja tuki myös oppositiopuolueissa. Samaa mieltä ovat myös suomalaiset. Uutissuomalaisen tuoreen mielipidekyselyn mukaan 66 prosenttia suomalaisista kannattaa viljelijöiden suurempaa tukemista verovaroista, jotta kotimainen ruuantuotanto turvattaisiin.

Budjettiesityksessä esitetään kuivuudesta kärsineelle maataloudelle 65 miljoonaa euroa kriisitukea. Summasta osoitetaan tämän vuoden lisäbudjettiin 30 miljoonaa euroa ja ensi vuoden budjettiin 35 miljoonaa euroa. Summat sisältävät muun muassa veronalennuksia ja suoraan tiloille maksettavia tukia.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk.) on pettynyt tukipaketin kokoon suhteessa siihen, minkälaista tukea asia oli saanut taakseen. Kriisipaketti jätti Viljasen mukaan myös monia kysymyksiä auki. Miten nopeasti rahat saadaan liikkeelle ja miten ne jaetaan oikeudenmukaisesti?

Viljelijöiden kannalta on nyt tärkeää, että tälle vuodelle varatut rahat saadaan maksuun mahdollisimman pian. Monella tilalla on kahden katovuoden jälkeen todellinen kassakriisi. Esimerkiksi viime vuonna luvatut energiaveron palautukset maksetaan vasta tämän vuoden syyskuussa.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan MTK ehdottaa, että kuluvalle vuodelle osoitetut rahat jaetaan tämän vuoden tukien tasokorotuksena. Marttilan mielestä on vaikea nähdä muuta keinoa, jolla rahat saataisiin kuluvan syksyn aikana maksettua.

On hyvä, että maatalouden kriisituen tarpeesta on laaja yhteisymmärrys. Yksittäiset, sinänsä välttämättömät kriisipaketit eivät kuitenkaan ratkaise ruuan tuottamisen perusongelmaa.

Ilman yllättäviä kriisejäkin ruuan tuottaminen on ollut pitkään kannattavuuskriisissä. Kestävä ratkaisu kannattavuuteen pitää löytyä markkinoilta. Normaalitilanteessa ruuan tuottamisen pitää olla taloudellisesti kannattavaa. Viljelijän itsensä lisäksi kauppa ja elintarviketeollisuus ovat avainasemassa.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat budjettiriihen tiedotustilaisuudessa tyytyväisiä siihen, että lähes kaikki hallituksen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet ovat toteutuneet tai toteutumassa. Viljelijöiden kannalta keskeisin tavoite ei ole toteutunut. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on maatalouden kannattavuuden parantaminen. Hallitus ei ole tässä onnistunut.