Niinistö käärii maat ja metsät pakettiin

Jouluvalmistelut ovat nyt kiihkeimmillään. Niihin liittyy olennaisena osana lahjojen valinta ja kääriminen pakettiin. Vaikka erityisesti itse tehtyjen lahjojen saaminen on yleensä mukavaa, on europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) valmistelemassa ja käärimässä maa- ja metsätaloudelle sellaista pakettia, joka pitää palauttaa takaisin lähettäjälleen korjattavaksi.

Niinistö (vihr.) on valmistelemassa maankäyttöä ja metsiä koskevasta lulucf-asetuksesta niin kovaa pakettia, että se olisi saajille järkytys. Hänellä on valmistelussa paljon valtaa, koska hän on asiassa Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan pääneuvottelija ja koko parlamentin raportoija.

Lulucf-asetuksen uudistaminen on sinänsä tervetullut, koska vuonna 2018 voimaan tullut nykyinen asetus on Niinistönkin mielestä Suomelle kaikkein hankalin. Nyt Suomi siirtyi hänen mukaansa niiden EU-maiden joukkoon, joille uusi malli on suhteellisesti helpoin. (MT 8.11.)

Suhteellisuus on tässäkin yhteydessä laaja käsite.

Komission pohjaesityksen mukaan EU:n maankäyttösektorin hiilinielujen kokonaistavoite nostettaisiin 310 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuoteen 2030 mennessä. Niinistölle tämä ei riitä, vaikka Suomen hallitukselle se kyllä riittäisi. (HS 20.12.)

Niinistö esittää tavoitteen nostamista 490 miljoonaan tonniin. Niinistön esitys melkein kaksinkertaistaisi Suomen hiilinielutavoitteen 17,8 miljoonasta tonnista 30 miljoonaan tonniin. Tavoitteen kiristäminen merkitsisi metsien hoidon muutosten ja soiden ennallistamisen lisäksi uusia lisävelvoitteita maataloudelle.

Niinistö sanoo esityksensä rakentuvan sille, että maatalouden velvoitteet kasvavat jopa metsätaloutta enemmän. Hän esittää erillistä EU-tason alatavoitetta maatalouden maankäyttöpäästöille. Niinistö rajaisi myös joustoja, eli mikään maa ei voisi hiilinieluilla kuitata sitä, ettei tee riittävästi päästövähennyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei metsien hiilinielulla voisi kompensoida muiden maankäyttösektorin osien päästöjä.

Valtaosa kannattaa päästöjen vähentämistä. Suurin ongelma metsiä koskevassa hiilinielukeskustelussa on, että hakkuiden vähentämisen uskotaan kasvattavan hiilinieluja. Näin yksikertaista se ei ole, koska vain kasvava puu sitoo hiiltä. Mitä nopeammin puu kasvaa, sitä enemmän se sitoo hiiltä. Lahoava puu sen sijaan vapauttaa hiiltä. Metsien hiilensidonnan lisäksi puun käytöllä voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita.

MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan Niinistön esitys osoittaa, ettei hänellä ole mitään käsitystä, miten metsien käsittelyllä torjutaan ilmastonmuutosta. Mäki-Hakola muistuttaa, että kokemusten mukaan metsien käytön rajoitukset pysäyttävät niiden kasvun ja metsiin sitoutunut hiilivarasto häviää nopeasti metsäpalojen mukana taivaalle. Hakkuiden rajoittamisen sijaan on panostettava kaikin tavoin metsien kasvuun.

Niinistö ei itsekään usko esityksensä menevän läpi. Hän arvioi lopputuloksen asettuvan oman esityksensä komission esityksen puoliväliin. Ympäristövaliokunta ehkä hyväksyy esityksen, mutta EU-parlamentin täysistuntoon mennessä muutoksia pitää tehdä. Viimeistään neuvotteluissa jäsenmaiden kanssa esityksen pitää muuttua myös ilmaston kannalta järkevämmäksi.

EU:sta on tulossa niin paljon metsien käyttöä rajoittavia erilaisia esityksiä, että niiden yhteenlaskettu määrä ylittää metsien pinta-alan. Sen sijaan, että EU:ssa halutaan kasvattaa laskennallisia nieluja, pitää keskittyä todellisten päästöjen vähentämiseen. Jotta siinä onnistutaan, tarvitaan paljon uudistuvia, hyvin hoidettuja ja kasvavia metsiä korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Myös maatalous on vahvasti mukana ilmastotalkoissa ja tuottaa samalla ruokaa.

Maatalouden velvoitteet kasvavat jopa metsätaloutta enemmän.