Valion salaisuudet

Monet yritykset painottavat tänä päivänä toiminnassaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä – usein ne kirjataan yrityksen arvoihinkin. Arvojen mukaisella toiminnalla yritykset lunastavat asiakkaiden, omistajien ja muun yhteiskunnan luottamuksen.

Erityisesti avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on haluttu korostaa suomalaisen elintarvikeketjun toiminnassa.

Siksi onkin yllättävää, että kaksi suurinta Suomessa toimivaa meijeriyhtiötä – Valio ja Arla – kieltäytyivät vastaamasta Maaseudun Tulevaisuuden kysymykseen yritysten luottamusjohdon palkkioista (MT 6.2.). Salailu kummastuttaa erityisesti Valion osalta, joka on sentään tuhansien suomalaistuottajien osuuskuntiensa kautta omistama yritys.

Valio niputtaa tilinpäätöstiedoissa hallituksen ja toimitusjohtajan palkkiot. Vuonna 2013 ne olivat yhteensä vajaat kaksi miljoonaa euroa eli noin promille liikevaihdosta.

Palkkiot eivät yhteissummasta pääteltynä ole aivan pieniä, mutta ei ole pieni yhtiökään. Mitä syytä menestyneen yrityksen on salailla moisessa asiassa?

Kun johdon palkitseminen on perusteltua, se kestää myös julkisen tarkastelun. Epäonnistuneet ja salaiset palkitsemisjärjestelmät taas ovat suistaneet monta yritystä raiteiltaan.

Vaikka avoimuus ei Valion arvoihin kuulukaan, yhtiö vaatii sitä erityisesti tuotteiden ja niiden raaka-aineiden alkuperään liittyen. Viime viikon uutisten perusteella vaatimus koskee vain toimintaa Suomessa.

Valio jatkaa tällä hetkellä juustonvientiä Venäjälle jostakin sellaisesta maasta, joka ei ole Venäjän asettamien tuontikieltojen piirissä. Juustojen alkuperää yhtiö ei suostunut kertomaan MT:lle kilpailusyihin vedoten.

Perustelu ontuu. Eikö yhtiön asiakkaille – omistajista puhumattakaan – kuulu, millaisia juustobisneksiä tuottajien meijeritalo tekee? Ruuan alkuperällä lienee merkitystä Venäjälläkin.