Ei näytä hyvältä

Osuuspankki on suomalaisen osuustoiminnan menestystarina. Kun suuri lama pyyhkäisi suomalaiset pankit ulkomaisiin hoteisiin 1990-luvulla, osuuspankit säilyivät itsenäisinä. Nyt OP-Pohjola-ryhmä on Suomen suurin pankkiryhmä.

Osuuspankki on kansan eli asiakkaittensa omistama pankki. Osuustoiminnan keskeinen periaate on, että osuuskunnan tuottama ylijäämä jaetaan asiakkaille, jotka ovat samalla omistajia. Kapitalistisessa yrityksessä voitot jaetaan sijoittajille.

Hannes Gebhard, joka on suomalaisen osuustoiminnan isä – ja mm. kuuluu tämän lehden perustajiin – saattaa pyöriä haudassaan kuullessaan OP-Pohjolan varainhoidon palkitsemisjärjestelmistä. OP-Pohjolan kahdessa varainhoitoyhtiössä on ollut käytössä palkitsemisjärjestelmä, jossa johtajille on jaettu miljooniin nousevia osinkopalkkioita normaalin palkan ja bonusten lisäksi. Näin on voitu moninkertaistaa palkkiotaso ja kiertää palkkaverotusta.

Pahinta kaikessa on ollut, että järjestelmä on ollut piilossa. Vuosikertomuksissa asia on haudattu ympäripyöreyksiin, joita kukaan ei ole osannut tulkita. Pankin sisällä asiasta ovat tienneet vain harvat.

Systeemin laillisuudesta ei ole kysymys. Kuitenkaan kaikki, mikä on laillista, ei ole moraalisesti hyväksyttävää. Osuustoimintayritysten pitää olla julkisia ja läpinäkyviä.

Eihän tämä hyvältä näytä, sanoi OP-Pohjolan hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Haapakoski. Tähän voi yhtyä. Ei tämä hyvältä näytä.