Tilojen ahdinkoa ei myötätunto ratkaise

Maan hallitus ilmoitti keskiviikkona tukevansa työmarkkinakeskusjärjestöjen maanantaina sopimaa yhteiskuntasopimusta ja lupasi perua neuvottelujen ajan jäähyllä olleet pakkolakinsa. Hallituksen mukaan sopimus antaa hyvät edellytykset perua myös puolentoista miljardin euron lisäsäästöt ja veronkorotukset.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan keskiviikko oli hänen paras päivänsä pääministerinä. Sipilän innostus saattaa kuitenkin olla ennenaikainen. SAK päättää omasta kannastaan vasta ensi maanantaina. Elintarviketyöläisiä edustava ammattiliiton SEL päätti eilen, ettei se ole sopimuksessa mukana.

Jos sopimus kuitenkin syntyy, niin se on historiallinen ainakin siinä mielessä, että työmarkkinajärjestöt käytännössä sopivat tulojen alentamisesta. Vaikka palkkoja ei alennetakaan suoraan, työntekijöiden osuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista kasvaa yhteensä noin kaksi prosenttia. Jos hallitus päätyy keventämään verotusta, se kompensoi vakuutusmaksujen nousun, eivätkä käteen jäävät tulot laske.

Tulotason alentaminen ei kuitenkaan ole suomalaisessa yhteiskunnassa mitenkään historiallista. Historiallista ei olisi myöskään ollut, jos hallitus olisi yksipuolisesti päättänyt pakkolaeista.

Maatalousyrittäjien tulotaso on laskenut jo vuosia eikä käännettä parempaa ole lupauksista huolimatta näköpiirissä. Viime vuonna maataloustukia leikattiin yli 70 miljoonaa euroa ja maksatuksia lykättiin 250 miljoonan euron osalta puolella vuodella. Maaseutuvirasto (Mavi) ilmoitti hiljattain siirtävänsä taas viljelijätukien maksatuksia viikoilla eteenpäin.

Maatalouden tukia on leikattu sekä EU:n tasolla että kotimaassa ilman, että tuottajien kanssa olisi asiasta sovittu. Leikkauksia on tehty, vaikka samaan aikaan on luvattu pitää ruuan tuotannon kannattavuudesta huolta. Tuottajien on ollut pakko sopeutua tulojensa leikkauksiin.

Tukileikkausten lisäksi maataloustuotteiden markkinahintojen lasku leikkasi viljelijöiden tuloja viime vuonna arviolta 250–300 miljoonaa euroa.

Maatalous on joutunut kantamaan suurimman taakan EU:n ja Venäjän välisestä kauppasodasta. Ruuan vienti EU:sta Venäjälle on pysähtynyt ja sen seurauksena Euroopan ruokamarkkinat ovat kaaoksessa. Maatilojen tuloista on kadonnut keskimäärin puolet. Osalla tiloista tulot ovat miinuksella.

Ajatuspaja e2:n, Maaseudun Sivistysliiton ja MTK:n pari vuotta sitten tekemän tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta oli sitä mieltä, että kotimaista ruuantuotantoa tarvitaan. Suomalaiset ymmärsivät myös maataloustukien merkityksen kotimaiselle ruuan tuotannolle.

Maa- ja metsätalousministeriön helmikuussa julkistaman tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että koko Suomi hyötyy elinvoimaisesta maaseudusta. Maaseudun myös toivotaan säilyvän elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Pitää kuitenkin tiedostaa, ettei suomalaista maaseutua eikä kotimaista ruokaa ole ilman elinvoimaista maataloutta.

On hyvä, että maatalous ja kotimainen ruuan tuotanto koetaan tärkeiksi asioiksi. Se ei kuitenkaan yksin riitä, koska viljelijätkään eivät elä pelkästään myötätunnosta. Tuotannon pitää olla taloudellisesti kannattavaa. Tällä hetkellä se ei sitä ole.

Viljelijät epäilevät, että päättäjät eivät ymmärrä maatalouden ahdinkoa. Ymmärrystä lisätäkseen viljelijät järjestävät viikon päästä perjantaina traktorimarssin Helsinkiin.

Hallitusohjelman mukaan puhdas ruoka, puu ja uusiutuva energia on nostettu Suomen tulevaisuuden kasvualoiksi. Mielenilmauksella halutaan muistuttaa päättäjille, että tulevaisuuden kasvualojen tekijät ovat uhanalaisessa tilanteessa.

Nyt tarvitaan lupausten sijaan konkreettisia päätöksiä viljelijöiden talousahdingon helpottamiseksi.