Puolustuskyvystä on huolehdittava

Puolustusvoimat on ollut viime vuosina kovassa myllerryksessä. Varuskuntia on suljettu, organisaatiota myllerretty, henkilökuntaa ja kertausharjoituksia vähennetty ja palvelusaikoja lyhennetty. Määrärahoja on leikattu sekä toiminnasta että kalustohankinnasta.

Muutoksista huolimatta suomalaiset luottavat puolustusvoimiin ja suhtautuvat edelleen erittäin myönteisesti maanpuolustukseen ja yleiseen asevelvollisuuteen.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) joulukuussa julkistaman kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista säilyttäisi asevelvollisuuden nykyisellään. Ammattiarmeijaa kannattaa vain noin kymmenen prosenttia.

Puolustusvoimain komentajan Ari Puheloisen mukaan suurimmat muutokset on nyt tehty eivätkä isot organisaationmuutokset ole tarpeen enää tällä vuosikymmenellä. Ei ainakaan, jos asia riippuu puolustusvoimista. (MT 10.2.).

Paineet muutosten jatkamiseen voivat kuitenkin tulla poliitikkojen taholta. Puolustusvoimien rahoitusta on leikattu tällä vuosikymmenellä ennakoituakin enemmän.

Puolustuskyvyn säilyttämiseksi puolustusvoimat vaatii budjettileikkausten puolittamista asteittain vuodesta 2016 alkaen.

Puheloinen muistuttaa, että ellei määrärahaleikkausta puoliteta, meillä ei ole vuosikymmenen lopulla enää materiaalia riittävään puolustuksen. Puheloisen mukaan vaihtoehtoja ei ole, koska tätä maata ei puolusteta pienemmällä määrällä kuin 230 000 sotilaalla.

Ammattiarmeija ei toisi Puheloisen mukaan mitään lisäarvoa. Kokemukset ovat esimerkiksi Ruotsissa osoittaneet, ettei ammattiarmeija kaikilta osin ole onnistunut ratkaisu.

Puheloinen korostaa, että koulutettuja sotilaita tarvitaan, koska koko maan puolustaminen on armeijalle itsestäänselvyys ja ykköstehtävä.

Puolustusvoimien tulevaisuutta ja rahoitusta pohtii kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtama parlamentaarinen selvitysryhmä. Kanervan mukaan työryhmän tehtävänä on, että kaikki puolueet tietävät, mitä tietyillä resursseilla voidaan toteuttaa ja mitä vaihtoehtoiset ratkaisut tarkoittavat Suomen sotilaallisen suorituskyvyn kannalta.

Tällä hetkellä kaikki puolueet ovat Kanervan mukaan yhtä mieltä siitä, että puolustusvoimien resurssit ja tehtävät eivät ole nyt tasapainossa.

Puolustusmenoja pohdittaessa pitää työryhmän varapuheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan muistaa, ettei Nato-jäsenyys toisi helpotusta rahoitukseen. Nato ei ole hänen mielestään mikään köyhän miehen vaihtoehto, vaan poliittiset paineet puolustusbudjetin nostamiseen kahteen prosenttiin bkt:stä olisivat Naton sisällä vahvat. Se tarkoittaisi nykyisten määrärahojen puolitoistakertaistamista.

Huolimatta siitä, että puolustusvoimat on viimeaikaisissa kalustohankinnoissa turvautunut muun muassa käytettyihin panssarivaunuihin, tarvitaan rahaa myös suurempiin hankintoihin. Sekä merivoimien alukset että ilmavoimien hävittäjät tulevat käyttöikänsä päähän 2020-luvulla.

Viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa pitää päättää, mitä poliitikot puolustusvoimilta odottavat ja millaisia taloudellisia panostuksia määrätystä tehtävästä suoriutuminen edellyttää.

Hyvänä lähtökohtana on yleinen asevelvollisuus sekä koko maan kattava uskottava aluepuolustus. Näistä ei ole varaa tinkiä.