Hintamittarin vauhti bensapumpulla hirvittää ‒ mitä suomalaisen autoilijan pitäisi siitä ajatella?

Lähi-idän kriisi on nostanut bensan hintaa kaikkialla Euroopassa. Kuva: Sanne Katainen

Pääkirjoitus|Politiikka ja talous

25.3.202614:00

Pääkirjoitus

Tapio Nurminen

Muut EU-johtajat ovat seuranneet nenänympärykset valkoisina, kun Espanjan pääministeri Pedro Sánchez latelee haisevia vastalauseita Iraniin hyökänneelle Donald Trumpille.

Sánchezin uho ei välttämättä ole koko Euroopan kannalta viisasta. Joka tapauksessa hän on erottunut joukosta ja teki sen EU-johtajien viime viikon huippukokouksessa taas. Silloin toisella rintamalla.

Lähes kaikki muut valittivat, miten Lähi-idän kriisi nostaa energian ja sähkön hintaa. Sánchez kertoi kehuskellen toisenlaista tarinaa.

Samaan aikaan, kun Saksassa ja Italiassa sähkön tukkuhinta on kivunnut yli 100 euroon megawattitunnilta, Espanjassa on pulitettu vain 14 euroa.

Pääministeri Pedro Sánchezin johtamassa Espanjassa sähkön tukkuhinta on selvästi edullisempi kuin muissa EU-maissa. Kuva: FRANCOIS LENOIR

Miksi? Osin siksi, että maa on siirtynyt vauhdilla käyttämään tuulta ja aurinkoa sähkön tuotannossa.

Kalliit kaasuvoimalat määrittävät aurinkoisessa Espanjassa tukkuhinnan vain 15 prosenttia siitä ajasta, kun sähköä tuotetaan. Italiassa vastaava luku on 90 prosenttia.

Itävallassa uusiutuvan energian osuus sähkön tuotannosta on 90 prosenttia. Silti sähkön tukkuhinta on säännönmukaisesti kaksi kertaa korkeampi kuin Espanjassa, missä uusiutuvien osuus on noin 60 prosenttia.

Avainsana on kaasuriippuvuus. Italialaiset ja itävaltalaiset kärsivät siitä selvästi enemmän kuin espanjalaiset.

Kun puhutaan Trumpin sotasekoilun vaikutuksista, muutama asia kuitenkin yhdistää kaikkia eurooppalaisia. Bensapumpulla hintamittarin lukemat hirvittävät. Samoin lämmityslaskut, jos pannu toimii fossiilisilla polttoaineilla.

Kaikissa EU-maissa pohditaan, miten kohonneesta bensan hinnasta kärsiviä kansalaisia voidaan tukea. Kuva: Mikko Soini

Öljyn ja kaasun hinnat ovat nousseet pilviin. Vaikutukset tuotantoon ja toimituksiin ovat olleet rajumpia kuin 1970-luvun kriiseissä.

Ainoa oikea johtopäätös tästä kaikesta on, että EU:ssa on tehtävä kaikki voitava, jotta riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vähennetään entistä päättäväisemmin ja ilman ennakkoluuloja. Viimeksi mainittu koskee erityisesti ydinvoimaa.

Jokainen toimenpide, jolla fossiilienergian käyttö tehdään halvemmaksi, on askel väärään suuntaan. Pelissä on ilmaston lisäksi koko Euroopan tulevaisuus, sen poliittinen ja taloudellinen kriisikestävyys.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on puhunut sen puolesta, että ydinvoiman käyttöä lisättäisiin Euroopassa. Kuva: FRED GUERDIN

Kun EU-maat pohtivat, miten lievittää energiakriisin kirvelyä ja samalla vahvistaa taloudellista kilpailukykyä, on hyvä muistaa yksi asia. Katastrofi olisi karmeampi, jos fossiilisia polttoaineita käytettäisiin nyt yhtä suruttomasti kuin 20 vuotta sitten.

Tässä suhteessa Espanja on yksi hyvä esimerkki.