Inflaatio tuli jäädäkseen

Veteraanipolitiitikko Osmo Soininvaara kertoi maanantaina ostaneensa jäätelötötterön kuuden euron hintaan. Soininvaaran mielestä kuuden euron tötterö kertoo olennaisen inflaatiosta. Kuluttajien hintatietoisuus on herpaantunut ja yritykset käyttävät tilannetta hyväkseen nostamalla hintoja enemmän kuin olisi tarvetta.

Väittely inflaation pysyvyydestä on jatkunut jo vuoden päivät. Joidenkin mielestä hintojen nousu johtuu lähinnä energiasta ja kyseessä on ohimenevä ilmiö. Tätä kantaa puolusti viimeksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (MT 18.7.). Rehnin täytyy toki viran puolestakin rauhoitella inflaatio-odotuksia. Koko ajan enemmän tilaa saava näkemys on kuitenkin, että inflaatio on jo juurtunut syvälle talouteen, eikä sen suitsiminen onnistu ilman rajuja koronnostoja.

Yhdysvalloissa ajatus väliaikaisesta inflaatiosta on kadonnut. Maan keskuspankki Fed on aloittanut nopeat koronnostot. Pääjohtaja Jerome Powellin mukaan Fed on enemmän huolissaan inflaation karkaamisesta kuin talouden ajamisesta taantumaan. Euroopan keskuspankki EKP on varovaisempi. Torstaina se kuitenkin päätti odotettua isommasta koronnostosta.

Jäätelökioskeilla hinnat saattavat vaihdella tilanteen mukaan. Inflaatio näkyy kuitenkin sitä seuraavista tilastoista. Kesäkuussa hinnat nousivat Suomessa 7,8 prosenttia. Vauhti on nopeinta sitten vuoden 1984. Ruuasta ja energiasta puhdistettu, niin sanottu pohjainflaatio huitelee 4 prosentissa. Muualla euroalueelle hintojen nousu on vielä paljon hurjempaa, esimerkiksi Virossa yli 20 prosenttia.

Kehitys on samanlaista kaikkialla maailmassa. Ainoastaan Kiinan tuottajahintojen nousu on viime kuukausina osoittaunut rauhoittumisen merkkejä. Tilastoissa inflaatio ilmenee aina piikkeinä. Nykyinenkin piikki kääntynee lähikuukausina alaspäin. Ongelma on, että lähes aina inflaation nopeaan hidastumiseen liittyy talouden taantuma. Ja vaikka huippuluvuista tullaan alas, hintojen nousu jää yleensä piikkiä edeltävää tasoa korkeammalle.

Tilannetta voi hyvin verrata 1970-luvun öljykriiseihin. Öljyntuottajamaiden Opec-järjestön vientiboikotti nelinkertaisti raakaöljyn hinnan vuonna 1973. Samantyyppinen tilanne toistui 1979 Iranin vallankumouksen myötä. Kumpikin työnsi kehittyvien maiden taloudet taantumaan ja inflaation pilviin. Ensimmäisen öljykriisi johti Suomessakin poikkeustoimiin. Moottoriteiden valaistus sammutettiin, asuinhuoneistojen sisälämpötila piti laskea 20 asteeseen, autotalleja ei saanut lämmittää ja näyteikkunoiden valaistus piti sammuttaa yöksi. Saman tyyppisiä määräyksiä suunnitellaan nyt ympäri Eurooppaa, kun Venäjä rajoittaa maakaasun vientiä.

Venäjän hyökkäyssota ja öljyn hinnan nousu eivät ole inflaation ainoa syy. Öljyn hinta oli suunnilleen nykyisellä tasollaan myös 2011-2014, mutta ei juuri vaikuttanut yleiseen hintakehitykseen. Yksi selitys on rahapoliittinen elvytys vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Isojen keskuspankkkien taseet ovat sen jälkeen lähes kuusinkertaistuneet. Myös korona aiheuttaa edelleen hintapaineita maailmanlaajuisissa tarjontaketjuissa. Väestön ikääntyminen ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen lisäävät nekin kustannuksia monessa maassa.

1970-luvun inflaatio talttui paitsi öljyn hinnan laskuun, myös Fedin pääjohtajan Paul Volckerin johdolla toteutettuun äärimmäiseen korkopolitiikkaan. On selvää, että vastaavaan ei EKP:lla ole mahdollisuuksia. Kaksinumeroiset ohjauskorot ajaisivat Italian maksukyvyttömyyteen, asuntomarkkinat romahdukseen ja investoinnit nollaan.

Kuten Soininvaaran jäätelöesimerkki osoittaa, inflaatio on tullut jäädäkseen. Ensi kesänä kuuden euron tötterö voi tuntua jo halvalta.