Kannustaminen on pakkoa parempi

Suomessa noin 76 prosenttia vähintään 12 vuotta täyttäneistä on saanut kaksi koronarokotusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan 80 prosentin kattavuus voidaan saavuttaa marraskuun alkupuolella, jos rokotekattavuuden nousu ei hidastu.

Huolimatta rokotekattavuudesta pandemia ei ole hellittämässä, päinvastoin. THL:n perjantaina julkistaman tiedon mukaan sairaalahoidossa koronan vuoksi oli 205 potilasta, heistä 30 tehohoidossa. Viikkoa aikaisemmin erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 137 potilasta, joista 103 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 34 teho-osastoilla.

Koronasta on tullut erityisesti rokottamattomien tauti. THL:n tilastojen perusteella rokottamattomilla on moninkertainen riski sairastua koronaan verrattuna kertaalleen ja erityisesti kahteen kertaan rokotettuihin. Vaikka rokottamattomia on paljon vähemmän, heistä taudin saaneita on kuitenkin monikertainen määrä rokotettuihin verrattuna. Jos rokotettu saa taudin, se on THL:n mukaan yleensä myös kevyempi.

Jos koronan lisääntymistä ei saada kuriin, joudutaan yhteiskuntaa jälleen sulkemaan. Näin on jo tapahtunut.

Perjantaina tulivat voimaan leviämisvaiheen ravintolarajoitukset Etelä-Pohjanmaalla ja koko Uudellamaalla. Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalassa on ollut korkein määrä koronapotilaita koko pandemian aikana, ja leikkauksia on jouduttu siirtämään (Ilkka-Pohjalainen 17.10.).

Leviämisvaiheen rajoitukset ovat voimassa myös Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Erona aiempiin on, että ravintola välttyy rajoituksilta, jos se voi edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.

Miksi rokotekattavuuden edistyminen on hidastunut, vaikka siitä on tilastojenkin mukaan hyötyä? Asiantuntijoiden mukaan ilmiössä kyse ei ole varsinaisesti rokotevastaisuudesta, vaan rokote jää "kiireessä tai laiskuudessa" muuten vaan ottamatta. Jos omassa kunnassa tautitapauksia on ollut vähän, myös riski sairastua saattaa tuntua vähäiseltä. (MT 24.9.).

MTV uutisten teettämän kysely mukaan noin viisi prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaista ei aio ottaa koronarokotetta. Vastaajista 94 prosenttia on ottanut tai aikoo ottaa rokotteen ja yksi prosentti ei osaa sanoa. (MTV uutiset 21.10.)

Kyselyssä yleisin syy sille, ettei rokotetta aiota ottaa, oli pelko pahoista sivuvaikutuksista. Tämän laskee syyksi kaksi kolmasosaa. Toiseksi merkittävin syy on, ettei pidä siitä, että yhteiskunnassa painostetaan ihmisiä olemaan kuuliaisia alamaisia. Hieman vajaa puolet rokotevastaisista ei luota rokotteen antamaan suojaan.

MTV:n kyselyssä 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että koronarokotteen ottaminen on jokaisen kansalaisvelvollisuus. Suomessa ei ole rokotepakkoa, mutta Maaseudun Tulevaisuuden teettämässä kyselyssä 43 prosenttia vastanneista olisi pakon kannalla. Pakkoa vastusti lähes yhtä moni. (MT 22.10.)

Koronarokotepakkoa ei Suomeen ole todennäköisesti tulossa. Se olisi Helsingin yliopiston perusoikeuden ja lääkintäoikeuden asiantuntijan, dosentti Liisa Niemisen mielestä tartuntatautilain mukaan poikkeustilanteissa mahdollista. Niemisen mukaan pakkoa ei ole kuitenkaan pohdittu hallituksen esityksissä. Rokotepakon yhteydessä pitää Niemisen mielestä punnita toisiinsa nähden henkilökohtaista vapautta ja terveyden edistämistä.

Henkilökohtaiseen vapauteen kuuluu myös henkilökohtainen vastuu. Vastuuntunto ja -kanto ovat pakkoa parempia, koska pakko saa aikaan entistäkin kiivaampaa vastustusta. Koronapassi on kannustanut ihmisiä ottamaan rokotuksia.

Henkilökohtaiseen vapauteen kuuluu myös henkilökohtainen vastuu.