Tyhjät jauhelihahyllyt eivät tulleet yllätyksenä – nyt huoltovarmuuden romahdus näkyy arjessa
Hallituksella ei ole ollut riittävää rohkeutta korjata ruokamarkkinoiden rakenteellista epäsuhtaa, vaikka se uhkaa koko Suomen huoltovarmuutta.
Jauhelihatuotteissa on ollut saatavuusongelmia. Kuva: Jaana Kankaanpää19.3.202504:00
Kuluneen talven aikana on keskusteltu kiivaasti lihansyönnistä. Uusissa ravitsemussuosituksissa kehotettiin vähentämään punaisen lihan kulutusta. Kuluttajien käyttäytymiseen suositukset eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet.
Kantar Agrin mukaan lihan kokonaiskulutus kasvoi viime vuonna kahdella prosentilla. Eniten, peräti viisi prosenttia kasvoi naudanlihan kulutus. Kysynnän kasvu on jo näkynyt saatavuudessa. Viime viikolla kauppoihin alkoi ilmestyä tyhjiä hyllyjä ja lappuja jauhelihan saatavuusongelmista (MT 17.3.).
Lihatalojen mukaan jauhelihan niukkuus on useamman kotimaisen ja ulkomaisen tekijän summa. Yksi keskeinen selitys on maitotilojen määrän ennakoitua nopeampi vähentyminen. Nautatilojen määrä on pudonnut viidessä vuodessa vajaasta kymmenestä tuhannesta runsaaseen kuuteen ja puoleen tuhanteen. Naudanlihan kysyntä ylittää tarjonnan koko Euroopassa. Taustalla on kasvanut vienti Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan.
Normaalissa markkinataloudessa kysynnän lisääntyminen nostaa hintoja, mikä vuorostaan kannustaa lisäämään tuotantoa. Näin tapahtuukin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Irlannissa naudanlihan tuottajahinta hätyyttelee seitsemää euroa kilolta (MT 17.2.).
Suomessa tuottajahinnat eivät ole juurikaan muuttuneet. Tilanne muistuttaa sosialistimaista tuttua suunnitelmataloutta. Kuluttajat haluaisivat ostaa ja tuottajat tuottaa, mutta suunnittelu ei mahdollista kumpaakaan. Hinnat on sidottu kaupparyhmien ja lihatalojen välisiin sopimuksiin.
Pitkät sopimukset tuovat ennustettavuutta. Se ei lohduta, jos tuottajan kannalta ainoa järkevä suunnitelma on tuotannon lopettaminen. Tulppa pitäisi olla mahdollista avata viennillä, varsinkin kun kysyntää olisi lähellä EU:n sisämarkkinoilla. Jostain syystä lihataloilla ei ole siihen haluja tai rahkeita.
Tulppa pitäisi olla mahdollista avata viennillä.
Ennen pitkää markkina kyllä korjaa tilanteen, kuten HK Foodsin lihaliiketoiminnan johtaja Mikko Järvinen sanoo. Ehkä tuontia kasvatetaan Etelä-Amerikasta, kun Mercosur-kauppasopimus tarjoaa siihen mahdollisuuksia.
Huoltovarmuuden näkökulmasta tilanne on kuitenkin synkkä. MTK:n nautaverkoston puheenjohtaja Jaakko Isomäen mukaan nautojen määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2032 mennessä noin 40 000 yksilöllä. Silloin kauppojen hyllyiltä häviäisi 20 miljoonaa kiloa kotimaista lihaa.
Maataloudessa kaikki tuotantosuunnat ovat kytköksissä toisiinsa. Tyhjät elintarvikehyllyt voivat olla tulevaisuudessa arkipäivää, jos alkutuotannon kroonista kannattavuusongelmaa ei kyetä ratkaisemaan.
Toistaiseksi ennusmerkit ovat huonoja. Selvitykset, parlamentaariset työryhmät ja yhteiset ruokapöydät eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Hallituksella ei ole ollut riittävää rohkeutta korjata ruokamarkkinoiden rakenteellista epäsuhtaa, vaikka se uhkaa koko Suomen huoltovarmuutta.
Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ruuan huoltovarmuutta tulisi parantaa samalla tavalla kuin sotilaallista varautumista vahvistetaan. Poikkeukselliset ajat vaativat uusia ideoita.
Tyhjät jauhelihahyllyt ovat hyvä muistutus siitä, että ruoka ei edelleenkään ole itsestäänselvyys.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
