Raju muistutus tytäryhtiötaloudesta

Yhdysvaltalainen ohjelmistojätti Microsoft antoi suomalaisille rajun muistutuksen tytäryhtiötaloudesta.

Microsoft osti huhtikuussa Nokian matkapuhelinliiketoiminnan 5,44 miljardilla eurolla. Kauppaa pidettiin ensin Nokian kannalta huonona, koska siinä myytiin koko yrityksen sydän. Myöhemmin selvisi, ettei kauppa niin huono Nokian kannalta ollutkaan, koska Nokia sai raskaasti tappiollisesta osastaan reilusti selvää rahaa.

Kaupan yhteydessä Microsoft ilmoitti, että Suomesta tulee uusi keskus yhtiön innovaatiotyölle, jota tehdään Oulussa, Espoossa, Salossa ja Tampereella.

Hienot lupaukset unohtuivat kolmessa kuukaudessa. Viime torstaina Microsoft ilmoitti vähentävänsä maailmanlaajuisesti 18 000 työpaikkaa. Suomesta väkeä vähennetään 1 100 henkilöä. Kovin isku kohdistuu Ouluun, josta lopetetaan kokonaan tuotekehitysyksikkö.

Microsoftin ilmoitusta työpaikkojen vähentämisestä ei voi pitää suurena yllätyksenä. Näin toimivat suuret ylikansalliset yritykset. Vaikka yritys olisi kokonaisuudessaan erittäin kannattava, heikosti tuottavia yksiköitä ei pitkään katsella.

Microsoftin päätös irtisanoa noin puolet Nokian matkapuhelinten mukana tulleista työntekijöistä antaa vakavan viestin paitsi Suomen myös koko Euroopan kilpailukyvystä. Microsoft lakkauttaa Euroopan viimeisen suuren matkapuhelintehtaan Unkarista. Puhelinten valmistus siirtyy komponenttien valmistuksen perässä Aasiaan.

Nokian matkapuhelimet olivat pitkään suomalaisen osaamisen kirkkaimpia tähtiä. Loiston hiipuminen ja toiminnan siirtyminen ulkomaiseen omistukseen on surullinen tarina.

Toivottavasti suomalaiset osaavat ottaa tapahtuneesta oppia. Osaamisen lisäksi myös omistamisella on väliä.

Monet merkittävät suomalaiset yritykset ovat siirtyneet ulkomaiseen omistukseen. Esimerkiksi Sonerassa, Nordeassa ja Rautaruukissa päätösvaltaa käyttävät ruotsalaiset. Kemiran lannoitteet ovat norjalaisen Yaran omistuksessa.

Muutkin menestyneet suomalaiset yritykset kiinnostavat ulkomaalaisia ostajia. Keväällä uutisoitiin, että brittiläinen Rolls-Royce haluaisi ostaa Wärtsilän ja skotlantilainen Weir Group Metson.

Periaatteessa omistajalla ei ole väliä, kun kaikki menee hyvin. Lisäksi ulkomainen pääoma ja investoinnit ovat aina tervetulleita. Omistamisen merkitys kuitenkin korostuu vaikeuksien ilmaannuttua. Päätöksenteko olisi silloin parempi olla omissa käsissä.

Kun yritys on pörssissä, niin se on periaatteessa myynnissä joka päivä, ellei yrityksellä sitten ole merkittävää isoa omistajaa.

Muun muassa pääministeri Alexander Stubb (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) ovat peräänkuuluttaneet Microsoftin yhteiskuntavastuuta. Pörssiyhtiöt ovat kuitenkin ensisijaisesti vastuussa omistajilleen.

Suomalaisen omistajuuden yhteydessä on puhuttu paljon siitä, mitä yritystoimintaa valtion pitää tai kannattaa omistaa. Nykyisen hallituksen linja näyttää olevan, että valtion roolia pitää vähentää. Pääministeri Stubbin mielestä ei pidä luoda illuusioita, että julkinen valta voi luoda työpaikkoja Suomeen (Yle 17.7.).

Osa julkisen vallan yhteiskuntavastuuta kuitenkin on, ettei omilla päätöksillä vähennetä tuottavia työpaikkoja. Esimerkiksi eduskunnan päätös Altian myyntivaltuuksista sisältää merkittävän riskin.

Vaikka eduskunta asetti Altian myynnille ehtoja, osoittaa Microsoftin esimerkki, kuinka lupaukset voivat muuttua kolmessa kuukaudessa. Myynnin jälkeen päätösvaltaa ei enää ole.